Olen seitsemän vuotta tehnyt työtä vahvuuksien esiin nostamiseksi erityisesti koulumaailmassa kahdessa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa. Toinen kulkee nimellä Syvien vahvuuksien koulu ja toinen Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit.
Isona pyrkimyksenä on ollut löytää hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvat arviointiperusteet suomalaiselle hyvälle koululle. Parikymmentä pilottikouluamme ovat tehneet suurenmoista työtä.
Työskentelyn tausta on monitieteinen, muun muassa positiivinen psykologia, voimaantumisen teoria ja kasvun ajattelun teoria ja valinnan, optimoinnin ja kompensoinnin teoria.
Niiden pohjalta olemme tuottaneet 84 hyvän koulun hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvaa arviointi-indikaattoria, jotka tuottavat kouluihin, luokkahuoneisiin ja kodin ja koulun yhteistyöhön ja koulujen johtamiseen pedagogista ja toimintakulttuurista hyvinvoinnin lisäarvoa, jota ei voi pitää itsestäänselvyytenä.
Lisäksi olemme tutkineet, mitä vahvuuksia ja luonnetaitoja suomalaiset vanhemmat odottavat koulun lapsissa kehitettävän.
Merkittävä löydös on, ettei kasvatuskulttuurissa sen kummemmin kouluissa kuin kodeissakaan tunnisteta, mitä hyveet ja vahvuudet ovat ja mitä eri vahvuuksilla tarkoitetaan. Se ei toisaalta ole ihme, eihän uusi opetussuunnitelmakaan tunnista vahvuuksia ja niihin liittyviä luonnetaitoja muuta kuin kiertoilmaisuna.
Yhteiskunta- ja koulutuspoliittisina löydöksinä tiedämme, että vahvuudet auttavat ihmistä tulevaisuudessa heikkouksien parantamista enemmän. Yksilöt, jotka perustavat tulevaisuutensa vahvuuksilleen, saavuttavat enemmän kuin että he tekisivät saman pyrkiessään parantamaan heikkouksiaan.
Metataidot parantavat oppimisen taitoja ja lisäävät koulussa viihtymistä. Vahvuuksien hallintaan liittyy voimakas siirtovaikutus, joka vaikuttaa hyvinvointiin koko elämänkaaren ajan kaikissa sen vaiheissa.
Vahvuutensa tuntevilla lapsilla ja nuorilla on puolellaan valintaetu. Hyveisiin ja vahvuuksiin paneutuneet oppilaat harjaantuvat tekemään valintoja eettisin perustein ja mahdollisuuksiaan optimoiden.
Tulevaisuususko perustuu sinnikkyyteen ja tahdonvoimaan. Hyveiden ja vahvuuksien tutkiminen harjaannuttaa ihmisiä tulevaisuuden suunnitteluun. Hyveet ja vahvuudet tarjoat eheyttävän näkökulman opetukseen ja työpaikoilla työhyvinvoinnin kehittämiseen. Hyveet ja vahvuudet tarjoavat perustan kodin ja koulun menestykselliselle yhteistyölle.
Tutkimustemme perusteella tiedämme, mitä vahvuuksia vanhemmat toivovat koulun lapsissa kehittävän. Yksilöllisinä luonnetaitona vahvuuksista kiitollisuus ja rakkaudellisuus ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta. Ystävällisyys, auttavaisuus, anteeksiantavaisuus ja henkisyys tunnetaan keskeisinä onnentaitoina.
Uteliaisuus, sinnikkyys ja itsehillintä on tärkeää etenkin opiskelussa, menestyksessä ja taitojen kehittämisessä eri aloilla. Koulumenestykseen ovat olleet yhteydessä myös toivo, näkemyksellisyys, oikeudenmukaisuus, rakkaudellisuus ja kiitollisuus.
Rohkeus, huumori, ystävällisyys, hengellisyys ja kauneuden arvostus liittyy onnistuneeseen toipumiseen fyysisestä sairaudesta, psyykkisestä häiriöstä ja traumaattisista kokemuksista. Akateemista menestymistä ennustavat ominaisvahvuudet sinnikkyys, harkitsevaisuus, luovuus, avarakatseisuus, uteliaisuus ja kaukonäköisyys.
Suomi tarvitsee nyt vahvuuspedagogiikan tuntevia kouluja, joita luonnehtii kiusaamisen harvinaisuus, järjestyksenpito-ongelmien vähäisyys, opiskelijoiden innostunut osallistuminen, vanhempien tyytyväisyys ja sitoutuminen, poissaolojen vähäisyys, oppimisen eriarvoisuuden kaventuminen ja kotiläksyjen loppuun tekeminen.
Juhani Räsänen
kasvatustieteen maisteri
Syvien vahvuuksien koulu
Järvenpää
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.