Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas toivoo maan hallitukselta tuoretta näkemystä ja erityisesti ennustettavuutta talouspolitiikkaan.
Hallituksen talouspolitiikan sisältö on Jalaksen mukaan liian ylimalkaista ja liiaksi vanhoissa kaavoissa kiinni. Jalas on huolestunut myös valtion velkaantumisen kasvusta. Korot nousevat ennemmin tai myöhemmin ja siitä voi seurata ikäviä yllätyksiä valtion talouteen.
"Valtiontalous on painumassa alijäämäiseksi ja se näköjään hyväksytään ikään kuin luonnollisena asiana. Vuoden 2003 lopussa valtiolla oli velkaa noin 63 miljardia euroa, joka on neljä miljardia euroa enemmän kuin vuosi sitten. Miksi valtio kasvattaa jo nyt raskasta velkataakkaansa? Vuoden 2005 budjetin raamit ovat liian väljät. Ymmärrän, että suhdannevaihteluita pitää tasoittaa, mutta ei koko vaalikauden ajan eikä tavanomaisen talouskasvun oloissa kuten nyt", ihmettelee Jalas.
Hän toivoo, että pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus päättäisi mahdollisimman nopeasti ansiotulojen verotuksen alentamisesta. Alennusten ajankohta, voimaantulo on sitten toinen juttu.
"Suomen verotus iskee tarpeettoman haitallisesti siihen kansanosaan, joka on panostanut kovasti omaan koulutukseensa. Progressiivinen verotus haukkaa ison osan jo keskituloisten palkoista. Verotus on yhteiskunnassa suuri dynaaminen kysymys. Nyt tarvitaan lopultakin muutosta yleiseen ajatteluun: verotuksen pitää kannustaa eikä tukahduttaa."
Jalaksen mukaan hallitus voisi tehdä veropäätöksensä yhdessä budjettikehyksen julkistamisen kanssa. Veronkevennys voitaisiin kaiken lisäksi toteuttaa ilman suurempia tulonjakovaikutuksia, koska osinkoverotus pian kiristyy ja se koettelee eniten hyvätuloisia.
"Veronalennuksen fiskaalinen, valtion tuloja lohkaiseva vaikutus on pieni, mutta sillä on suuri signaalivaikutus: epävarmuuden hälventäminen. Yritykset ja kansalaiset elävät nyt epävarmuudessa verotuksen suhteen. Tieto alennuksesta toisi Suomen talouteen uutta dynamiikkaa", painottaa Jalas.
Hän toivoo dynaamisuutta, tekemisen meininkiä vähän joka suunnalle. Jalaksen mukaan nyt toteutetaan Anneli Jäätteenmäen (kesk.) hallituksen ohjelmaa pienin korjauksin. "Se oli hyväksyttävissä siinä tilanteessa vuosi sitten, mutta maailma on muuttunut sen jälkeen nopeasti."
Suomen ulkomailta saamat hienot kilpailukykylausunnot ovat Jalaksen mukaan tuudittaneet hallituksen liian auvoisiin tunnelmiin eli hallitus on muka tehnyt kaiken, mitä talouspolitiikassa on tehtävissä.
Jalas on virallisen talouspolitiikan kritiikissään samoilla linjoilla kuin Nokian pääjohtaja Jorma Ollila, joka viime syksynä arvosteli Suomea pysähtyneisyydestä.
Valtiontalous kääntyy
alijäämäiseksi 2004
Jalas ihmettelee uuden hallituksen linjaa valtionvelkaan. Edellinen hallitus ja sen valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.)lyhensi järjestelmällisesti, joskus jääräpäisestikin valtionvelkaa, mutta nykyinen hallitus ja sen valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) sallivat valtiontalouden painumisen alijäämäiseksi.
"Trendimuutos on tapahtunut: valtionvelan systemaattinen alentaminen ei ole enää näköjään hallituksen tavoitteena. Suomi menee vaikeimpia aikoja kohti, koska väestömme ikääntyy Euroopan ennätysvauhtia. Muutaman vuoden kuluttua velan maksajia, aktiiviväestöä on selvästi nykyistä vähemmän. Silloin pienempi valtionvelka olisi arvossaan, kun Suomen tuotannollinen pohja on kapeampi väestön ikäännyttyä", toteaa Jalas.
Julkinen sektori on vielä ylijäämäinen, mutta sen sisällä kuntatalous on jo pakkasella. Valtiontalous killuu vielä nipin napin plussalla, mutta sekin on tänä vuonna painumassa miinukselle. Ainoastaan sosiaaliturvarahastot pitävät ylijäämäisyydellään koko julkisen sektorin plussalla.
Valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta nousi viime vuonna 44 prosenttiin.
Jalaksen mukaan velka pitäisi painaa 35 prosenttiin, jotta sen kanssa voitaisiin elää. Hän kehottaa varautumaan korkotason nousuun, jolloin myös valtionvelan korkomenot voivat yllättää ikävästi. "Valtion velka maksetaan aina rahassa eikä prosentteina."
"Nyt hallitus antaa ehkä tahtomattaankin sellaista viestiä, että rahaa on. Ajattelu ei kannusta eri toimialoja tarpeellisiin rakennemuutoksiin. Nyt tarvittaisiin dynaamisuutta, muutosnopeutta. Suomen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito edellyttää herkkää reagointikykyä ympäristön muutospaineisiin."
Jalas muistuttaa, että valtiontalouden alijäämäisyydellä on yleinen, toimeliaisuutta heikentävä vaikutus. "Menot eivät voi olla vuosikausia tuloja suuremmat."
Hän uudistaisi myös kuntataloutta. "Kuntiin pitää luoda painetta ja mahdollisuudet uudistumiseen. Kuntien pitää miettiä, miten ne tuottavat kaikkein tehokkaimmin kuntalaisten tarvitsemat peruspalvelut, jotta verotulot riittäisivät . Kunnan pitää järjestää peruspalvelut, mutta sen ei tarvitse tuottaa niitä itse."
Jalas painottaa tiukasti, että Keskuskauppakamari tukee aina istuvaa hallitusta. "Nyt Suomi tarvitsee nopeasti muutosta ja selkeitä päätöksiä tulevaisuudesta, tekemisen meininkiä. Siinä tavoitteessa hallitus ja elinkeinoelämä voivat toimia yhteisymmärryksessä. Epävarmuus on aina investointien turma. Tarvitsemme vastakkainasettelun tilalle rakentavaa vuoropuhelua."