Suomalaisuuden tuleva tyyssija Pietarissa on komea näky. Luterilaisen Pyhän Marian kirkon vieressä sijaitseva entinen kirkkokartano on palautettu ulkoapäin 1800-luvun puolivälin asuun, mutta suuret ovet pysyvät edelleen kiinni.
Sisällä jatkuvat entistämistyöt, eikä ulkopuolisia haluta remontin keskelle. Lokakuun lopulla tehtiin tosin poikkeus, kun rakennuksen A-osa saatiin valmiiksi.
Pääministerit Matti Vanhanen ja Vladimir Putin vihkivät Suomi-talon ensimmäisen osan 25. lokakuuta lähes 200 kutsuvieraan läsnäollessa.
"Vihkiäiset olivat 1809-merkkivuoden kohokohta Pietarissa", sanoo Suomen Pietarin-instituutin johtaja Mira Pitkänen, joka myös odottaa malttamattomana muuttoa uusiin tiloihin.
Pietarissa toimiva instituutti on perustettu 1992, ja Pitkänen on toiminut sen johtajana maaliskuusta 2008. Toistaiseksi instituutti majailee keskustan ulkopuolella Ligovski prospektilla pienissä ja sokkeloisissa tiloissa.
Ongelmia riittänyt
Pietarissa olevan instituutin päätehtävänä on edistää Suomen ja Venäjän kulttuurista vuorovaikutusta. Taitelijavaihdon lisäksi instituutti tukee opiskelija- ja tutkijavaihtoa, koulutusohjelmia ja kauppasuhteita. Instituutin kirjasto on sekä suomalaisten että venäläisten käytössä.
Tänä vuonna instituutilla on ollut kaksi isoa erityistehtävää: osallistuminen Suomi 200 vuotta Pietarissa -tapahtumien järjestämiseen ja Suomi-talon kunnostamisen seuranta sen päävuokralaisen ominaisuudessa.
"Suomi-talo onkin ollut todellinen työllistäjä", instituutin johtaja Mira Pitkänen huokaisee.
"On ollut paljon kokouksia ja paljon raportoitavaa Suomeen. Talo on luokiteltu museaaliseksi rakennukseksi, joten monessa kohdin piti turvautua asiantuntijoiden apuun", hän kertoo.
Vanhan rakennuksen entistäminen ei Pitkäsen mukaan sujunut ongelmitta. Remontin edistyessä törmättiin kellaritiloissa pehmeään maaperään, jota oli vahvistettava stabiloinnilla, ja B-osan välipohjatkin olivat ennakoitua huonommassa kunnossa.
"Vanhoissa piirustuksissa oli epätäsmällisyyksiä, jotka hidastivat monia työvaiheita", Pitkänen selittää.
Mira Pitkänen kiittelee kuitenkin venäläisiä viranomaisia, jotka suhtautuivat hankkeeseen hyvin myötämielisesti. Kaikki tuki ja apu saatiin, vaikka jo pelkkä lupaprosessi oli valtava urakka, kun piti ottaa yhteyttä kymmeniin viranomaisiin.
Muutto maaliskuussa?
Suomi-talo piti alkuperäisten suunnitelmien mukaan ottaa käyttöön tämän vuoden syyskuussa.
Tavoitteena oli, että Pietarin suomalainen koulu olisi voinut aloittaa syyslukukauden 2009 entistetyssä talossa.
Remontin aikana paljastuneet hankaluudet ovat pitkittäneet hanketta niin paljon, että B-osan luvataan nyt valmistuvan vuodenvaihteessa. Sitten venäläiset valvontaviranomaiset ovat vielä varanneet kaksi kuukautta tarkastuksiin, joten muuttamaan päästään aikaisintaan maaliskuussa.
Suomen Pietarin-instituutin ja suomalaisen koulun lisäksi uusiin keskustatiloihin sijoittuvat Finpron Pietarin-toimisto, suomalais-venäläisen kauppakamarin Pietarin-edustusto sekä useiden kaupunkien, kuten Helsingin, Turun, Tampereen, Kotkan, Lahden, Jyväskylän ja Mikkelin omat tai yhteiset edustustot.
"Pohjois-Suomi, esimerkiksi Oulu ja Rovaniemi, eivät ainakaan heti alkuun ole mukana, mikä on minusta vahinko", huomauttaa Mira Pitkänen. Hänen mukaansa Pohjois-Suomi ja Lappi kiinnostaisivat pietarilaisia.