Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in uusi ylijohtaja Seija Ilmakunnas arvioi, että uusi hallitus joutuu ensi keväänä paneutumaan tosissaan työvoiman riittävyyteen Suomessa.
"Olemme juuri nyt vedenjakajalla, jolloin työmarkkinoille tulevat ja sieltä poislähtevät ovat tasapainossa. Tästä eteenpäin työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee eli meidän pitää tuottaa vähemmällä työntekijämäärällä nykyistä enemmän", Ilmakunnas sanoo. Hänen mukaansa ainoa ratkaisu ongelmaan on lisätä edelleen työn tuottavuutta ja houkutella Suomeen maahanmuuttajia.
Ilmakunnas muistuttaa, että moni suomalainen, joka lähtee eläkkeelle, on heikommin koulutettu kuin alalle tuleva uusi työntekijä. Siinä tilanteessa työn tuottavuus voi nousta liki itsestään. "Vanhusten- ja sairaanhoidossa tarvitaan kuitenkin edelleen auttavia käsiä, vaikka tekniikka kehittyisi kuinka paljon."
VATT ei ennusta talouskasvun prosenttilukuja tai inflaatioarvioita, sillä ne tehtävät kuuluvat laitoksen omistajalle valtiovarainministeriölle.
Ilmakunnas sanoo silti, että kuuden prosentin talouskasvu on harvinaista kehittyneissä läntisissä talouksissa.
"Kuulun niihin ihmisiin, jotka uskovat kilpailukykyindekseihin. Suomessa kasvun edellytykset myös lähivuosina ovat harvinaisen hyvät. Talousnäkymät vaikuttavat hyvin suotuisilta myös vuonna 2007."
Osaamispohja
on hyvin laaja
Hän ei halua lähteä ennustamaan, mitkä ovat Suomen kasvualat lähimmän viiden vuoden aikana. Ilmakunnas pitää erittäin hyvänä asiana, että valtio on sijoittanut tutkimukseen ja tuotekehitykseen niin paljon varoja, että neljän prosentin t&k-tavoite suhteessa bruttokansantuotteeseen on pian todellisuutta.
"Tämän päivän Suomessa osaaminen on jakaantunut hyvin laajalti. Me olemme huippuosaajia hyvin monella alalla, emme pelkästään metsäteollisuudessa kuten parikymmentä vuotta sitten. Voimme kiittää osaamispohjastamme hyvää koulutusjärjestelmää. Tällaiset vahvuudet eivät poistu minnekään, vaikka suhdanteet nousevat ja laskevat."
Ainoa huolestuttava, mikä uhkaa Suomen hyvin talousnäkymiä, on Ilmakunnaksen mukaan väestön ikääntyminen. Se on myös talouskasvun rajoite, kun eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien tilalle tulevat nuoremmat ikäluokat ovat jopa 40 000 henkilöä pienempiä.
Ilmakunnas kertoo, että suomalaisten ikääntyneiden ihmisten eli yli 55-vuotiaiden työllistyminen on parina viime vuonna ollut EU-maiden ennätystasoa. "Kun tosiasiat tiedetään, Suomesta näyttää löytyvän muutoskykyä. Myös työnantajat ovat havainneet varttuneiden työntekijöiden arvon."
Joutuvatko nuoret
maksumiehiksi?
Seija Ilmakunnas sanoo, että pääministeri Matti Vanhasen hallitus on saanut purjehtia hyvissä tuulissa. Budjetti on ylijäämäinen, puhumattakaan Suomen vaihtotaseesta, joka lähestyy kymmenen miljardin euron ylijäämää.
"Seuraavan hallituksen suuri linjavalinta on, mihin julkisen talouden vahvuus, liikkumavara, käytetään. Maksammeko valtion velkaa vai laskemmeko palkkaveroja? Toisaalta vanhustenhuollossa on suuri hoitajapula; ylipäätänsä vanhustenhuoltoon tarvittaisiin erittäin paljon lisää voimavaroja, niitä auttavia käsiä eli rahaa."
Hänen mukaansa ongelmaa pitää katsoa myös sukupolvien yli eli joutuvatko nuoret suurten ikäluokkien eläke- ja hoivamenojen maksumiehiksi. "Toisaalta onko oikein pitää verot ja työeläkemaksut korkealla, kun suuret ikäluokat ovat vielä töissä?"
Veronalennuksiin Ilmakunnas suhtautuu pidättyvästi. "Ei ainakaan kiristetä. Meitähän painaa koko ajan kansainvälinen verokilpailu eli ulkoa tulevat paineet on pakko ottaa huomioon. Jos työeläkemaksuja nostetaan, silloin jotain muuta verotusta voitaisiin keventää."
Ilmakunnas uskoo, että uuden hallituksen verolinjaukset kytketään syksyn 2007 työmarkkinakierrokseen.
Hän muistuttaa, että valtiolla on edelleenkin velkaa 58,6 miljardia euroa. "Kun taloudessa menee hyvin, sitäkin pitäisi lyhentää."