Euroopan komission ehdotus 120 000:n Italiaan, Kreikkaan ja Unkariin saapuneen turvapaikanhakijan jakamisesta on vain pieni osuus koko hakijamäärästä. Eurooppaan arvioidaan saapuvan tänä vuonna miljoona turvapaikanhakijaa.
Suomi päätti ottaa vastaan komission ehdottamat lähes 2 400 turvapaikanhakijaa, mutta ei komission ehdottamalla tavalla vaan vapaaehtoisesti. Määrä on niin ikään paljon vähemmän kuin Suomeen tosiasiassa tulee. Viimeisimpien arvioiden mukaan maahan saapuvien määrä saattaa nousta jopa 40 000:een.
Suomea on jo ehditty moittia toiminnasta turvapaikanhakijakysymyksessä EU:n Itä-Euroopassa sijaitsevien entisten sosialistimaiden tavoin. Nehän ovat ilmaisseet haluttomuutensa vastaanottaa turvapaikanhakijoita ja osallistua kaikkia jäsenmaita velvoittaviin järjestelyihin.
Sipilän hallitus rakensi luovan ratkaisun, jolla se sai pidettyä rivinsä koossa ja samalla vastattua myönteisesti EU-komission kiireelliseen taakanjakotarpeeseen.
Päätös tehtiin tavalla, jonka kaikki hallituspuolueet saattoivat hyväksyä. Jopa maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat perussuomalaiset taipuivat sorvattuun kompromissiin. Perussuomalaiset ansaitsevat kehut suunnanmuutoksestaan, jonka vastikkeeksi puolue sai ratkaisuun omia puumerkkejään.
Oleellisena lenkkinä päätöksessä on vapaaehtoisuuden korostaminen. Tältä osin kanta eroaa komission linjauksista.
Komissio haluaisi Saksan ja Ranskan näkemysten mukaisesti muodostaa pysyvän järjestelmän turvapaikanhakijoiden aiheuttaman taakan jakamiseksi. Jos ei ole yhteisiä pelisääntöjä maanosasta turvaa hakevien sijoittamiseksi, joudutaan asiaan palaamaan niin kauan kuin tulijoita riittää. Näillä näkymin heitä riittää.
Kansainvaelluksen syynä on mitä suurimmassa määrin sotatilanne Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa sekä siihen verrattava turvattomuus monin paikoin Afrikkaa.
Turvapaikanhakijoiden rinnalla liikkeellä on muita parempaa elämää tavoittelevia. Samalla on lisääntynyt ihmissalakuljetus, josta on muodostunut miljardien bisnes.
Jotta suurinta hätää kärsivät saisivat apua, Suomi tukee EU-komission esitystä turvalliseksi luokiteltujen maiden listan täydentämisestä. Näin entisen Jugoslavian alueelta, Albaniasta sekä Turkista saapuvat voidaan palauttaa nopeutetun käsittelyn jälkeen takaisin. Turkin tilanne on vähiten yksiselitteinen, sillä maan hallitus käy parhaillaan sotaa maan kurdivähemmistöä vastaan.
EU-komission ehdotus pysyvän järjestelmän perustamisesta lähtee siitä, että jäsenmaa voisi komission luvalla kieltäytyä vastaanottamasta turvapaikanhakijoita, jos suostuu maksamaan korvauksen.
Mikäli vastaanotto perustuu kunkin maan vapaaehtoisuuteen, komission esittämältä korvauksen vaatimiselta putoaa pohja. Pelko on, että pakolaiskriisin hoito jää vain yksien ja samojen EU-maiden vastuulle. Tämä sopii huonosti yhteen unionin periaatteiden kanssa.
Pääkirjoitus