Ruotsin päätös löyhentää suurpetojen suojaa on herättänyt keskustelua myös Suomessa. Ongelmapetojen tappolupien käsittelyä haluttaisiin nopeuttaa. Parhaiten se onnistuisi, kun päätösvaltaa siirrettäisiin ministeriöstä riistanhoitopiireihin.
Ruotsissa suden, karhun, ahman tai ilveksen saa toukokuun alusta lukien ampua milloin ja missä vain, jos se on hyökkäämässä kotieläimen kimppuun. Lainmuutos on voimassa aluksi kahden vuoden ajan.
Petokantoja seurataan tarkasti, ja jos ne pienenevät selvästi, palataan nykykäytäntöön.
Sen mukaan pedon saa ampua vain, jos se on hyökkäämässä aitauksessa olevan kotieläimen kimppuun.
Ylitarkastaja Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo odottavansa hyvin kiinnostuneena, mitä sanottavaa Euroopan unionilla on Ruotsin petolain muutoksesta.
"Meiltä katsottuna komissiolla ei ole oikein selvää linjaa petoasioissa. Jäsenmaissakaan petojen suojelu ei ole yhdenmukaista", Niemi huomauttaa.
Käsittelyä muutettava joustavammaksi
Niemi uskoo, että susien kaatolupien käsittelyä on muutettava nykyistä joustavammaksi. Nyt ne ruuhkautuvat ministeriöön ja päätösten saaminen kestää liian kauan.
"Ensivaiheessa voitaisiin lisätä niiden riistanhoitopiirien määrää, jotka voivat myöntää poikkeusluvan suden kaatoon."
Suomessa arvellaan olevan nyt noin 250 sutta, Ruotsissa satakunta. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja vaati hiljattain EU:n ympäristökomissaarille lähettämässään kirjeessä Suomelle mahdollisuutta harjoittaa joustavampaa susipolitiikkaa.
"Suomen susikanta kasvaa ja levittäytyy nopeasti uusille alueille. Silti olemme ainoa maa, joka on joutunut EY:n tuomioistuimeen suden suojelusta", Korkeaoja muistutti.
Itä-Suomen hovioikeus jätti vastikään tuomitsematta kolme sutta tappaneen sotkamolaismiehen, koska hänen katsottiin toimineen koiriaan suojellakseen. Sami Niemi tähdentää, että päätöstä ei voida pitää ennakkotapauksena.
"Jokainen tapaus on erilainen ja suden luvaton ampuminen johtaa aina rikostutkintaan. Kukaan ei siis voi ajatella, että ampuessaan pedon suojellakseen esimerkiksi koiraansa välttyy rangaistukselta."
Ruotsissa on arvosteltu uutta lakia siitä, että antaa suuret mahdollisuudet metsästysvilppiin. Pahimmillaan tilanne voisi olla se, että susia voi salametsästää rauhassa, kun ottaa koiran mukaan metsälle.
Säännöt pitäisi
tehdä selviksi
Kainuun Kennelpiirin sihteeri Juha Säkkinen kaipaa selviä pelisääntöjä pedon tappamiseen silloin, kun siltä suojellaan esimerkiksi koiraa.
"Kyllä koiramiehet Kainuussakin tietävät, että käräjille siitä joutuu. Ei täällä ajatella, että Sotkamon tapauksen päätös olisi antanut yleisen sudentappoluvan. Mutta ainakin päätösvaltaa lupien käsittelyssä pitäisi tuoda paikallistasolle."
Säkkisen mukaan petokantojen kasvu haittaa jo merkittävästi metsästystä sekä koirien käyttö- ja ajokokeita.
Suden suuhun joutuneesta koirasta valtiolta saatava korvaus ei usein tyydytä, eikä uskollisen jahtikumppanin menetystä voi aina edes rahassa mitata.
Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Mervi Koskela ymmärtää koiramiesten murheet. Hän sanoo, että omaansa pitää voida suojella."Nämä ovat hankalia tapauksia, kun todistajia ei usein ole. Koiranomistajilla on suuri vastuu ja asian ratkaisu on usein heidän omantuntonsa varassa."