Kuopion yliopisto pääsee koordinoimaan Pohjoismaiden C. elegans -sukkulamatotutkimusverkostoa. Pesti kestää lokakuusta 2007 aina vuoteen 2010 saakka.
"Paikka sukkulamatotutkimuksen etulinjassa jatkaa Kuopion yliopiston vahvaa historiaa eläinbiotekniikassa", Kuopion yliopiston biotieteiden laitoksen professori Garry Wong kommentoi.
C. elegans -sukkulamatotutkimusverkosto koostuu 14 tutkimuslaitoksesta, jotka edustavat viittä Pohjoismaata. Näihin kuuluvat muun muassa Karoliininen instituutti Tukholmassa, Tanskan kuninkaallinen yliopisto, Oslon yliopisto, Tallinnan teknillinen yliopisto sekä Helsingin, Oulun ja Kuopion yliopistot.
C. elegans on yhden millimetrin mittainen sukkulamato. Läpinäkyvän sukkulamadon genetiikka, hyvin karakterisoitu solubiologia ja vahva bioinformatiikka ovat tehneet siitä laboratorioiden suosikkimalliorganismin. Kuopion yliopistossa sitä käytetään esimerkiksi kahvin ja teen terveysvaikutusten tutkimiseen
"Sukkulamato on hieno eläinmalli: niitä on helppo kasvattaa, saatavilla on tuhansia mutantteja, ja ne eivät pure", Wong kertoo. "Se on myös miellyttävä eettinen vaihtoehto muille koe-eläimille."
Myös Oulun yliopisto kuuluu Pohjoismaiseen C. elegans -sukkulamatotutkimusverkostoon. Oulussa sukkulamatotutkimusta on tehty vuodesta 1996 saakka yhteistyössä Glasgow'n yliopiston kanssa. "Yhteistyön taustalla on yhteinen kiinnostus sukkulamadon kollageenisynteesiin." Oulun yliopiston molekyylibiologian professori Johanna Myllyharju perustelee.
"Ihmisellä on sidekudosta esimerkiksi ihossa, luustossa ja rustossa", Myllyharju kertoo. "Sen pääproteiini on kollageeni. Sukkulamadolla ei ole ihoa, mutta sillä on suojaava pintarakenne ja monia kollageeneja. Me tutkimme sitä, miten kollageenit muodostuvat."
Sukkulamato on tässä tutkimuksessa hyvä malli, sillä kollageenin synteesi madossa on samanlainen kuin ihmisellä.