EU:n päästökauppadirektiivin tuorein versio ei lupaa hyvää Suomen terästeollisuudelle. Europarlamentaarikko Samuli Pohjamon (kesk.) mukaan runsaan viikon kuluttua parlamentin täysistunnon käsittelyyn tuleva direktiiviesitys on liian kankea ja kaavamainen, ja kohtelee kaltoin Suomen kaltaisia jäsenmaita, jotka ovat tehneet paljon päästöjen vähentämiseksi.
Kioton ilmastosopimukseen liittyvässä päästökauppadirektiiviesityksessä ei ole Pohjamon mielestä otettu Suomen näkökulmaa riittävällä tavalla huomioon. Hän ei ole kuitenkaan panemassa vielä pillejä pussiin, vaan uskoo, että direktiiviin saadaan parannuksia.
"En usko, että kaikkein huonoimmat vaihtoehdot toteutuvat. Hyvin tarkkana ja pontevana tässä pitää olla, että parannuksia saadaan tämän käsittelyn aikana joko parlamentissa tai neuvostossa, ettei siitä tule meidän pohjoiselle teollisuudelle ylimääräistä kustannusta ja rangaistusta", toteaa Pohjamo.
YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjassa Suomi sitoutuu palauttamaan kasvihuonekaasujen päästönsä vuoden 1990 tasolle. Kioton sopimus astuu voimaan 2008.
Ympäristönäkökulma niskan päällä
Päästökauppadirektiivin ongelma ei ole Suomen kannalta Kioton ilmastosopimuksen velvoitteiden täyttäminen vaan se, että direktiivi on ristiriidassa Suomen kansallisen hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelman kanssa. Samuli Pohjamon mukaan EU:n esitys lyö korvalle Suomen omaa kansallista suunnitelmaa.
"Päästökauppadirektiivissä on maakohtainen kiintiö, joka on jyvitetty laitoksille, ja siitä aiheutuu meille ongelmia. Jos Suomen näkökulmaa ei huomioida riittävästi, niin esimerkiksi tilanteessa jossa Rautaruukilla Raahessa tai AvestaPolaritilla Torniossa pitäisi tuotantoa laajentaa eikä olekaan päästöoikeuksia jäljellä, vaan niitä joudutaan ostamaan lisää jostakin muualta, niin syntyy lisäkustannuksia ja joku laajennus voi käydä kannattamattomaksi", selvittää Pohjamo direktiivin uhkia.
Asiasta on Euroopan komissiossa käyty kädenvääntöä juuri teollisuuden ja ympäristönäkökulman välillä, ja ympäristö on jäänyt niskan päälle. Pohjamon mukaan suomalaisten europarlamentaarikkojen yhteistyö poiki teollisuusvaliokunnassa kohtuullisen tuloksen, mutta ympäristövaliokunnassa päästökauppaan otettiin tiukempi kanta.
"Teollisuusvaliokunnassa saatiin läpi sellainen kanta, että olisi tullut vapaaehtoinen kokeiluvaihe ennen vuotta 2008 ja niiden kokemusten jälkeen direktiivi olisi saanut lopullisen muotonsa. Ympäristövaliokunnasta tullut esitys ei taas ole kovin hyvä."
Muutoksia yritetään täysistunnossa
Suomalaiset europarlamentaarikot lähtevät ajamaan direktiiviin muutoksia vielä täysistunnossa. Yksi tärkeimmistä asioista on raaka-aineperäisen hiilen jättäminen kiintiöiden ulkopuolelle. Pohjamo sanoo tämän olevan tärkeä asia etenkin Raahen terästehtaan kannalta, missä prosessi on viety niin pitkälle kuin se teoriassa on mahdollista ja päästöt ovat vähäisiä.
"Se on tässä mielessä maailman parhaita terästehtaita. Olisi toivottavaa, että tällaisia tehtaita ei rangaistaisi, vaikka prosessissa joudutaankin käyttämään hiiltä ja päästöjä syntyy. Muuten voi käydä niin, että tuotanto siirtyy johon sellaiselle alueelle jossa on väljemmät säännökset ja ympäristön kannalta tulee paljon huonompi lopputulos."
Pohjamo pitää päästökauppadirektiiviä huonona esimerkkinä jäsenmaan asioiden hoidosta. Päästökaupan kohdalla Suomi oli hänen mielestään liian myöhään liikkeellä, eikä asiaa valmistellut ympäristöministeriökään ollut ajatellut asiaa loppuun saakka, saatika tuotannon ja teollisuuden kannalta.
"Jos komissiolta tulee huono esitys eivätkä suomalaiset toimijat ole valppaina, ja jos hallituksessa on asiasta erilaisia näkökantoja eikä olla ajoissa liikkeellä, niin asiaa on aika vaikea vääntää todella hyvään muotoon", hän myöntää.