"Taakse ei jäänyt mitään siivoamattomia komeroita. Suomi teki hyvää perustyötä. Kaikki asiat menivät eteenpäin", tasavallan presidentti Tarja Halonen summaa Suomen EU-puheenjohtajuuden loppusaldon Kalevalle perjantaina Brysselissä EU-huippukokouksen päätteeksi.
Halosen mukaan Suomi muistetaan luotettavana ja perusvahvaa työtä tehneenä puheenjohtajana. "Ehkä joku joskus on kiitollinen siitä, että eräitä ehdotuksia, muun muassa Euroopan rajoista ja lisäehdoista laajentumiselle, ei päästetty vallitseviksi."
Tämä olisi Halosen mukaan jatkossa vaikeuttanut jäsenyysneuvotteluja Turkin ja Länsi-Balkanin maiden kanssa.
"Jos Suomi olisi antanut kaikkien törmäysten tapahtua, olisi siitä tullut värikäs ilotulitus julkisuudessa. Nyt kun törmäykset ennaltaehkäistiin, ei niistä tullut suuria uutisia."
Halosen mielestä Suomi hoiti EU:n arkea eteenpäin. "Ihmisten elämän arkihan on se tärkein osa."
Energiapolitiikka
oli uusi avaus
Niille, jotka ovat jo arvostelleet, ettei Suomi esittänyt puheenjohtajuutensa aluksi mitään uusia visioita, vaan kausi jää rutiinikaudeksi, presidentti Tarja Halonen huomauttaa: "Vanha sanonta on, että jos puheenjohtajamaa esittää uusia visioita vasta kautensa alussa, se on auttamattomasti myöhässä. Ne pitää sopia etukäteen."
Suomen uusi visio on energiapolitiikan nousu kuumalle listalle. "Tämä on iso asia ja tässä unioni on nyt ottanut askeleen eteenpäin", Halonen sanoo.
Päätöshuippukokouksessa Saksa antoi Suomen kaudesta erityiskiitosta energiapolitiikan lisäksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin tulosta avoimeen keskusteluun mukaan, presidentti kertoo.
Hyvänä Halonen pitää sitä, että Brysselissä vielä loppupäätelmissä tuotiin esille se, että energiapolitiikan rinnalla kulkee ilmastomuutos.
Venäjä-suhteisiin
saatiin vauhtia
Suomi nosti EU:n ja Venäjän suhteet prioriteettilistansa kärkeen. Halosen mielestä suhteissa myös edettiin Suomen kaudella.
"Suomi vauhditti odotusten mukaisesti keskusteluja. Meiltä tuli avaus, jota muiden pitää jatkaa. Uskon vakaasti, että Saksa ja liittokansleri Angela Merkel myös jatkavat. Heillä on hyvät suhteet Venäjään ja käytännön järkeä näissä asioissa. Selvitettävää kyllä riittää", Halonen toteaa.
Hänen mukaansa on erityisen tärkeää saada EU:n ja Venäjän suhteet kuntoon. "Se puhdistaa pöytää ja tekee helpommaksi kaikille jäsenmaille toimia."
Halosen mielestä Lahden huippukokous oli hyvä pitää. "Se tulee olennaisella tavalla nopeuttamaan ja tehostamaan Saksan kaudella energiapolitiikan käsittelyä. Muussa tapauksessa kuvittelisimme, että kun vaan sanelemme, kaikki menee hyvin."
Halosen mukaan Putin tuli Lahdessa tietoisesti tai tietämättään levittäneeksi EU:n jäsenmaiden eteen sen tosiasian, että kaikki ei ole ulkopuolisista kiinni.
"Totta kai Venäjällä on oma tahto, mutta paljon on myös siitä kiinni, ovatko EU:n jäsenmaat itse kukin ja yhdessä pystyneet päättämän mitä pitäisi tehdä. Omat neuvotteluasemat pitää olla selvät", Halonen korostaa.
EU-suhteiden rinnalla on aina olemassa kahdenväliset suhteet.
Nyt kun Putinin kautta on reilu vuosi jäljellä saa Halosen mielestä myös "olla paasikivimäisesti itsekäs ja pitää katsoa kahdenvälisissä suhteissakin, kuinka paljon niitä voidaan vielä viedä eteenpäin."
Vanhaa ydintä
ei enää ole
Siihen, mikä nyt on Suomen paikka EU:ssa, Halonen vastaa näin:
"EU:ssa ei ole samanlaista ydintä, josta aikaisemmin puhuttiin. Suomi haluaa olla täysvaltainen, aktiivinen jäsen kaikilla toimintasektoreilla. Jos tätä pidetään ytimenä, niin hyvä näin."
Presidentti lisää, että puhemies Paavo Lipposen (sd.) huoli siitä, että pysytään kaikessa päätöksenteossa keskiössä, on edelleen ajankohtainen. "Aina löytyy niitä, jotka haluaisivat sopia asioita keskenään."
Halosen mukaan Suomen puheenjohtajuuskaudeltakin on hyviä esimerkkejä myös siitä, että yhden, kahden maan kielteinen kanta voi pysäyttää prosessiin.
"Olen aina varoittanut siitä, että jos yksimielisyyttä ei saavuteta, silloin ei pidä pelkästään puhua siitä, että tehdään päätöksentekoprosessi helpommaksi. Pitää löytää ne syyt, minkä takia ei löydetä yksimielisyyttä", Halonen toteaa.
Brysselissä vahvistettiin laajentumisen ehdot. Jatkossa pitää presidentin mielestä myös EU:n omaa päätöksentekoa tehostaa. "Kun perhe saa enemmän jäseniä, päätöksenteon pitää mahdollistua enemmistöpäätöksillä silloin kun näin on tarvis."
Halonen muistuttaa, että säilyäkseen demokraattisena organisaationa EU:n pitää olla uskottava kansalaisten silmissä. Tämä ei hoidu vain päätöksenteon mekanismeja muuttamalla. Töitä riittää Halosen mukaan aika paljon monessa jäsenmaassa.