Oulu Helsingin kaupungin ja HUS-piirin terveydenhuollon budjetit ovat rempallaan ja erikoissairaanhoito mullin mallin, vaikka alueen väestö on kaikilla mittareilla mitattuna selvästi terveempää kuin Suomessa keskimäärin.
Kansaneläkelaitoksen terveyspuntari osoittaa, että suuret kansantaudit painavat raskaimmin Pohjois- ja Itä-Suomen sairaanhoitopiirejä ja kuntia.
Terveyspuntarissa jokaiselle Suomen kunnalle laskettiin Kelan rekisteritietojen perusteella sairastavuusindeksi, joka osoittaa, kuinka tervettä tai sairasta väestö on suhteessa maan keskiarvoon.
Puntari toimii kuin terveydenhuollon juorukalenteri. Jokainen, jolla on käytössään internet, voi käydä tarkistamassa oman kotikuntansa indeksiluvun Kelan verkkosivuilta ja verrata, onko esimerkiksi astmaa tai sydämen vajaatoimintaa omassa kunnassa enemmän kuin naapureiden puolella.
Jos kunnan indeksi on suurempi kuin 100, väestö on maan keskiarvoa sairaampaa. Mitä enemmän indeksiluku jää alle 100:n, sitä terveempi on kunta.
Puntarissa oli seitsemän suurta kansantautia: astma, reuma, diabetes, sepelvaltimotauti ja verenpainetauti sekä psykoosit.
Pohjoisen kartta kauttaaltaan sairas
Suomen sairaimmat kunnat ovat Pohjois- ja Itä-Suomessa ja terveimmät HUS-piirissä.
Esimerkiksi Puolangalla indeksi on huikeat 172, Kestilässä 159 ja Posiolla 137, mutta Espoossa 58 ja Vantaalla 68.
HUS-piirin 32 kunnasta maan keskiarvon huonommalle puolelle jäävät vain Karkkila ja Karjalohja, kun Pohjois-Suomessa sellaisia kuntia on pilvin pimein.
Terveet kunnat ovat harvinaisia poikkeuksia Pohjois-Suomen tautikartalla. Oulunsalossa indeksi on 61. Suurten lapsiperheiden asuttama kunta on väestöltään Suomen nuorin ja ehdottomasti terveimmästä päästä.
Myös Kempeleen indeksi on poikkeuksellisen matala.
Kainuussa sairastavuusindeksit ovat kauttaaltaan huippukorkeita. Kainuun kunnista vain Kajaani kurkottaa nipin napin lähelle maan keskiarvoa.
Lapin sairaanhoitopiirin alueella voidaan hiukan paremmin kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, mutta suuria kansantauteja on sielläkin selvästi enemmän kuin Suomessa keskimäärin.
Koko pohjoisella kartalla vain Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin indeksit eivät kivunneet erityisen korkeiksi, vaikka myös siellä lukemat ovat maan keskitason yläpuolella.
Koulutettu väki
osaa vaatia
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirun alueella ei Kelan terveyspuntarin mukaan pitäisi olla hätäpäivää. HUS-piiristä löytyvät Suomen terveimmät kunnat, ja alueella sairastetaan selvästi vähemmän kuin maassa yleensä.
Kelan tutkimuspäällikkö Timo Klaukka toteaa, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin matalat indeksiluvut ovat "yksi naula lisää HUS:n arkkuun".
"Alueella työskennellään selvästi keveämmän sairastavuuden kanssa kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Etelässä väki on koulutetumpaa ja osaa hanakammin vaatia ja käyttää erikoissairaanhoidon palveluja. Tämä on syötetty sisään, ei vain terveydenhuollon järjestelmään vaan ylipäänsä alueen ihmisiin", Klaukka huomauttaa.
Yksi ilmiö yhdistää kaikkia Suomen sairaanhoitopiirejä kautta maan. Jokaisella alueella on kasvukeskus ja tyhjenevä periferia.
"Tämä koskee myös niitä alueita, joilla sairastavuus ei ole edes huomattavan korkea. Myös näiden alueiden sisällä on suuria sairastavuuseroja. Pohjois-Suomessa tämä näkyy selvästi esimerkiksi Rovaniemen kaupungissa ja maalaiskunnassa, jotka muodostavat tällaisen parin. Aluekehitys menee Suomessa portaittain, ensin hakeudutaan oman alueen keskukseen ja sieltä mahdollisesti vielä eteenpäin."
Saamelaiskunnat eroavat muusta Lapista
Tutkijan silmissä Oulun ja Lapin läänit erottuvat muusta Suomesta.
"Lappi on oma lukunsa. Siellä on paljon muuttotappiokuntia, joissa on korkea työttömyys ja korkea sairastavuusindeksi. Kalotin kolmessa saamelaiskunnassa on kuitenkin terveempi leima, mikä voi osittain johtua siitä, että asukkaat eivät ehkä ole hakeneet Kelan etuuksia ja työkyvyttömyyseläkettä yhtä herkästi kuin maassa yleensä", Timo Klaukka pohtii.
Enontekiön sairastavuusindeksi on maan keskitasoa ja Utsjoen ja Inarin indeksit jopa sen alle. Lapissa sairaimpia kuntia ovat Salla, Posio, Kolari ja Kittilä.
"Pohjois-Pohjanmaa on pääosin melko sairasta aluetta, mutta sielläkin Oulu ja ympäristökunnat erottuvat aika lailla terveempinä", Klaukka kertoo.
Kuntien indeksiluvut vaihtelevat Pohjois-Pohjanmaalla jyrkästi. Terveimpiä ovat lapsirikkaat lestadiolaiskunnat, joissa väestön ikärakenne on kansansairauksien kannalta suotuisa ja elintavatkin saattavat vaikuttaa indeksiin.
Poimintoja
puntarista
Kuntakohtaiset tiedot sairauksien yleisyydestä tarjoavat mielenkiintoista tutkittavaa.
Esimerkiksi diabetesta on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella eniten Vaalassa ja Vihannissa ja vähiten Kempeleessä, Kiimingissä ja Oulunsalossa. Kainuussa diabetesta on eniten Puolangalla ja vähiten Kajaanissa.
Kainuussa reumaa on eniten Kuhmossa ja vähiten Suomussalmella. Astma on Kainuussa yleisempi kuin missään muualla Suomessa. Eniten astmaatikkoja on Vuolijoella. Kainuussa on myös psykooseja yli maan keskiarvon. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella psykoosi on Kemissä yleisempi sairaus kuin piirin muissa kunnissa.
Pohjois-Pohjanmaan piirissä on paljon sydämen vajaatoimintaa, ja sen seurauksena 2,9 prosenttia väestöstä saa erityiskorvattavia lääkkeitä, kun keskimääräinen prosenttiluku koko maassa on 1,6.
Sepelvaltimotautia on Pohjois-Pohjanmaalla lähes 30 prosenttia enemmän kuin Suomessa yleensä.
Lapissa sydämen vajaatoimintaa oli selvästi eniten Posiolla ja vähiten Inarissa.
Ainutlaatuinen
rekisteri
Kelan terveyspuntari on ainutlaatuinen. Missään muualla ei ole käytettävissä yhtä tarkkaa tautirekisteriä kuin Suomessa.
Puntarin kuntakohtaiset indeksiluvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkeläisten osuuteen työikäisistä sekä erikoiskorvattavia lääkkeitä saavien osuuteen väestöstä.
Tiedot tarkentuvat lähiaikoina, kun rekistereihin aletaan viedä uusia kuntakohtaisia ja alueellisia muuttujia.
"Aikomuksemme on selvittää yksityisten lääkäripalvelujen käyttöä alueittain sekä esimerkiksi vanhusten depressiolääkkeiden käyttöä. Näillä tiedoilla voi olla vaikutusta jopa hoitokäytäntöihin", Timo Klaukka kertoo.