EU:lla oli huippukokouksessaan jälleen pistooli ohimolla. Se pystyi sopimaan ilmastopaketista, elvytyksestä ja Irlannin uudesta kansanäänestyksestä. Suomi onnistui turvaamaan etunsa.
Eurooppa-neuvoston huippukokous oli Suomen etujen kannalta menestys. Suomi voi hyvin elää saavutetun ilmasto- ja energiasopimuksen kanssa. Erityisen tyytyväinen Suomi voi olla metsäteollisuuden ja terästeollisuuden pääsystä ilmaisten päästöoikeuksien piiriin. Suomen etujen mukaista on myös se, että tärkeimmät kauppakumppanit elvyttävät talouttaan. Haittaa ei liioin ole siitä, että Suomi saa pitää oman komissaarin.
EU:n ilmasto- ja energiapaketti saatiin juostuksi Brysselissä kasaan vaikeiden ja kireiden neuvottelujen jälkeen.
Historialliseksi luonnehditussa ilmasto- ja energiapaketissa pidettiin kiinni siitä, että kasvihuonepäästöjä vähennetään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö nostetaan samalla 20 prosenttiin.
Suomen teollisuuden kannalta on olennaista, että energiaintensiivinen vientiteollisuus pääsee erityiskohtelun piiriin hiilivuodon estämiseksi. Näin varmistetaan se, että suomalainen metsä- ja terästeollisuus eivät joudu supistamaan tuotantoa kotimaassa ja siirtämään sitä muualle EU:n ilmastopolitiikan takia. Suomen kannalta merkittävää on myös se, että huutokaupattavat päästöoikeudet lasketaan useamman viitevuoden mukaan.
Teollisuudelle voidaan myöntää eri kriteereillä ilmaisia päästöoikeuksia. Käytännössä sopimus takaa suomalaiselle metsäteollisuudelle saman kilpailukyvyn kuin muullekin teollisuudelle. Metsäteollisuuden pääsy kriteerien piiriin oli Suomelle erityisen tärkeää, sillä Suomi jäi ainoana ajamaan metsäteollisuuden asiaa.
EU:ssa tunnustettiin myös metsäteollisuuden rooli Suomen uusiutuvan energian tuotannossa. Hiilen talteenottoa ja varastointia koskevat laitokset laajennettiin koskemaan uusiutuvaa energiaa kuten biopolttoaineita. Myös metsähakkeen ja turpeen käyttö toisen sukupolven biopolttoainelaitoksissa sai hyväksynnän. Viime vuosina yleistyneet lämpöpumput luetaan Suomessa uusiutuvan energian piiriin.
Nyt hyväksytty sopimus on pohjapaperi, jolla EU lähtee ensi vuonna Kööpenhaminassa pidettävään YK:n ilmastokokoukseen. Epäonnistuminen olisi ollut huono signaali maailmanlaajuisissa ilmastotalkoissa.
EU pääsi odotetusti sopuun 200 miljardin euron elvytyspaketista. Ratkaisu oli odotettu, sillä EU-maat ovat sukeltamassa taantumaan globaalin rahoituskriisin takia. Kysymys ei sinällään ole EU-rahoitteisesta elvytyksestä, vaan jäsenmaiden oikeudesta elvyttää omia talouksiaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Yhtenäisillä toimilla pyritään vakauttamaan EU-maiden talouskehitystä niin että työttömyyden ja verotuksen nousua voidaan hillitä.
Suomessa elvytyspakettia on osaltaan jo toteutettu, kun verotusta ei ole kiristetty. Seuraava askel elvytyksessä olisi suurten rakennus- ja tiehankkeiden toteuttaminen etupainotteisesti. Suomen kannalta on elintärkeätä, että sen suurimmat läntiset kauppakumppanit elvyttävät talouttaan.
EU:n rakenteita vahvistava Lissabonin sopimus saataneen voimaan ensi vuonna, kun Irlanti järjestää ensi vuonna uuden kansanäänestyksen. Irlanti sai nyt tilaisuuden pestä kasvonsa; sitä ei pitäisi enää jättää käyttämättä.
Näkyvin seuraus Irlannille annettavista myönnytyksistä on se, että jokaisella EU-maalla on jatkossakin oma komissaarinsa. Sen ansiosta jäsenmaiden tuntemus EU-komissiossa pysyy hyvänä. Vastapainoksi päätöksenteko voi puuroutua entisestään.