OULU Kansalaisuuslakiehdotus muuttaa Suomen suhtautumista kaksoiskansalaisuuteen. Tähän saakka Suomi ei ole hyväksynyt monikansalaisuutta kuin poikkeustapauksissa. Uusi laki eroaa oleellisesti voimassa olevasta laista, joka on säädetty 1968.
Lakiehdotus tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Ehdotus on käynyt lausuntokierroksella, ja sen antia puretaan parhaillaan. Laki astuu voimaan aikaisintaan ensi keväänä.
Vieraan valtion kansalaisuuden ottaneet ovat nykyisen lain mukaisesti menettäneet Suomen kansalaisuutensa. Ulkosuomalaisille uusi laki on tervetullut. Jos kaksoiskansalaisuus hyväksytään, ulkosuomalaiset voivat hakea kansalaisuuttaan takaisin ilmoitusmenettelyllä. Sisäasiainministeriö odottaakin lain voimaantulon jälkeen ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten määrän huomattavaa kasvua.
"Lain hyväksymisen jälkeen kansalaisuushakemusten ja -ilmoitusten määrä nousee rajusti. Myös maassamme pitkään asuneet ulkomaalaiset hakevat todennäköisesti Suomen kansalaisuutta aiempaa useammin. Tähän saakka hakuhalukkuutta on rajoittanut se, ettei alkuperäisestä kansalaisuudesta ole haluttu luopua", kertoo sisäasiainministeriössä lakiehdotusta valmisteleva Tiina Suominen.
Kaikki Suomessa asuvat ulkomaalaiset eivät kuitenkaan voi ottaa Suomen kansalaisuutta, vaikka täyttäisivät kaikki lain vaatimat kriteerit. "Henkilön kotimaan pitää olla myös kaksoiskansalaisuuden salliva. Kaikki maat eivät hyväksy monikansalaisuutta. Esimerkiksi Belgia, Alankomaat, Norja ja Tanska suhtautuvat asiaan kielteisesti."
Monelle asia on
identiteettikysymys
Ulkosuomalaisten etujärjestö Suomi-seura ja ulkosuomalaisparlamentti ovat tyytyväisiä kansalaisuuslakiesitykseen. "Uudistuksella on suuri merkitys ulkosuomalaisille, joiden yhteyksien säilyttäminen elävänä vanhaan kotimaahan on merkittävää myös Suomen kannalta", toteaa ulkosuomalaisparlamentin sihteeri Tina Strandberg.
"Ulkosuomalaisten kannalta merkittävää on, että laki mahdollistaa Suomen kansalaisuuden palauttamisen niille, jotka ovat sen menettäneet otettuaan toisen maan kansalaisuuden. Samalla myös kansalaisuuden takaisin saavien alaikäiset lapset saisivat Suomen kansalaisuuden. Tämä tarkoittaisi sitä, että saman perheen nuoremmat lapset voivat saada kansalaisuuden mutta yli 18-vuotiaat eivät. Olemmekin olleet aktiivisesti ajamassa lakiin kohtaa, joka antaisi kaikille entisten suomalaisten lapsille Suomen kansalaisuuden."
Strandbergin mukaan ihmiset kyselevät ulkosuomalaisparlamentilta tiuhaan uuden lain aikataulua. Kansalaisuuden takaisin saaminen on voimakkaasti myös identiteettikysymys. "Varsinkin vanhemmille ihmisille siteiden säilyminen Suomeen on tärkeää."
Suomi-seura on arvioinut, että entisten Suomen kansalaisten tekemiä kansalaisuusilmoituksia tulisi kaikkiaan noin 25 000.
Ulkomaalaisvirastoon saapui viime vuonna noin 2 400 kansalaisuushakemusta ja -ilmoitusta. Virasto arvioi kaksoiskansalaisuuden hyväksymisen jälkeen Suomessa asuvilta ulkomaalaisilta saapuvan vuosittain 3 000-4 000 kansalaisuushakemusta.
Ulkosuomalaiset toivovat, ettei kansalaisuuden takaisin saamiseksi tehtävää ilmoituskäytäntöä tehtäisi liian vaikeaksi. Lakiesityksen mukaan kansalaisuusilmoitus ulkomailla jätettäisiin henkilökohtaisesti Suomen diplomaattiseen edustustoon tai lähetetyn virkamiehen johtamaan konsuliedustustoon.
Ulkosuomalaiset ovat kuitenkin olleet huolissaan, sillä ilmoituksen henkilökohtainen jättö voi tietää pitkää matkaa lähimpään lähetystöön tai konsulaattiin. Ulkoasiainministeriö, Suomi-seura ja ulkosuomalaisparlamentti ovat esittäneet, että ilmoitus voitaisiin jättää myös kunniakonsulaattiin, joka toimittaisi sen eteenpäin.
Väestörekisterikeskus vastustaa
Suominen toteaa, että uusi laki lisää viranomaisten työtä. Hallinnonaloja, joiden työssä uudistus näkyy, ovat ulkomaalaisvirasto, ulkoasiainministeriö ja Suomen edustustot, Väestörekisterikeskus ja maistraatit, poliisi, hallinto-oikeudet ja pääesikunta.
Esitykseen sisältyy ehdotus, että Väestörekisterikeskus ilmoittaisi kansalaisuuden menettämisen uhasta 18 vuotta täyttäville ulkosuomalaisille. Tähän saakka asiasta ei ole erikseen ilmoitettu. Kansalaisuus lakkaa automaattisesti olemasta henkilön täyttäessä 22 vuotta, ellei kansalaisuutta ole säilytetty Suomeen olevien yhteyksien perusteella tai erillisestä hakemuksesta.
Uudistus tietää Väestörekisterikeskukselle lisäkustannuksia, ja virasto vastustikin esitystä lausuntokierroksella tältä osin.
"Ehdotuksesta ei käy ilmi, millä perusteella Väestörekisterikeskukselle tulisi säätää lisätehtävä, vaikka se luonteeltaan kuuluu ulkomaalaisvirastolle. Olemme todenneet, että autamme kyllä ulkomaalaisvirastoa antamalle henkilötiedot heidän käyttöönsä", perustelee Väestörekisterikeskuksen kehityspäällikkö Timo Salovaara.
Lisäkustannuksia tulisi muun muassa postituksesta. Salovaara epäilee, ettei ulkosuomalaisten tavoittaminen ole mutkatonta, sillä noin 20 prosenttia ulkosuomalaisten osoitetiedoista on puutteellisia tai virheellisiä.
