Vaalitentti: Katso tal­len­ne Kalevan vaa­li­ten­tis­tä, mukana kuusi ni­me­käs­tä eh­do­kas­ta Oulun vaa­li­pii­ris­tä

Pääkirjoitus: Il­mas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ei ole vi­her­hump­paa – maa­pal­lon läm­pe­ne­mi­nen mah­dol­lis­ta saada kuriin

Joukkoliikenne: Oulussa ha­lu­taan ke­hit­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä työ­paik­ka- ja asuin­alueil­la – kolme pal­ve­lu­ta­so­vaih­to­eh­toa esillä rat­kai­suik­si

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva 2 kk 59,90 euroa

Suomi, Ruotsi ja Viro ar­vioi­vat yhdessä uuden do­ku­men­tin väit­teet Es­to­nian up­poa­mi­ses­ta

26 vuotta sitten uponneen Estonian turmassa kuoli 852 ihmistä.

Uusien väitteiden mukaan Estonian kyljessä on neljä metriä korkea repeämä. Sukellusrobotin kuvaa suoratoistopalvelu Dplayssa esitettävästä dokumentista.
Uusien väitteiden mukaan Estonian kyljessä on neljä metriä korkea repeämä. Sukellusrobotin kuvaa suoratoistopalvelu Dplayssa esitettävästä dokumentista.
Kuva: DPLAY/TT / HANDOUT

Suomen, Ruotsin ja Viron ulkoministerit ovat julkaisseet lausunnon, jonka mukaan maat arvioivat yhteisesti uudessa dokumentissa esitetyt väitteet autolautta Estonian uppoamisesta.

Tv-yhtiö Discoveryn suoratoistopalvelu Dplayssä näytettävässä viisiosaisessa dokumenttisarjassa esitetään uusia väitteitä päivälleen 26 vuotta sitten uponneen Estonian uppoamisen syistä.

Dokumenttisarjassa esitetään tietoja, joiden mukaan aluksen kyljessä olisi ollut suuri reikä, korkeudeltaan neljä metriä. Aiemmin reikä olisi ollut osittain merenpohjan peitossa, kirjoittaa ruotsalaislehti Aftonbladet.

– Reiän merkitystä uppoamiseen ei voi sulkea pois, meritekniikan professori Jörgen Amdahl sanoo Aftonbladetin mukaan.

Kaleva uutisoi outoa kylkirepeämää koskevista väitteistä jo 22 vuotta sitten, vuonna 1997. Lue tästä toimittaja Jussi Turtiaisen juttu.

Aluksen runko liikkunut uppoamisen jälkeen

Suomessa dokumentin etukäteen yksinoikeudella katsonut Iltalehti kuvailee, kun dokumenttia varten käytössä ollut sukellusrobotti laskeutuu aluksen luokse. Lehden mukaan näkyvyys syvyyksissä on erinomainen.

Iltalehden mukaan Estonian hylky makasi merenpohjassa vuonna 1994 120 asteen kulmassa. Vuonna 2019 kallistuskulma oli lehden mukaan 132 astetta. Aluksen tyyrpuurin puoli, jolla se lepää merenpohjassa, on nyt enemmän esillä.

Dokumentin mukaan reikä olisi laivan tyyrpuurin puoleisella kyljellä. Aluksen rungon liikkumisen selittää pehmeä savinen merenpohja.

Onnettomuutta tutkineet viranomaiset ovat aiemmin kiistäneet väitteet rungossa olleesta reiästä. Virallisen onnettomuustutkintaraportin mukaan Estonian uppoaminen johtui aluksen keulavisiirin irtoamisesta kovassa merenkäynnissä.

Se johti veden syöksymiseen aluksen autokannelle ja lopulta aluksen uppoamiseen.

Estonian uppoamisessa kuoli 852 ihmistä ja 137 pelastui.