EU, Nato ja Venäjä ovat vastaisuudessa kolme entistä keskeisempää tekijää Euroopan turvallisuutta kehitettäessä, arvioi pääministeri Paavo Lipponen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan järjestämässä seminaarissa torstaina Helsingissä. Vaikka nyt on vaikea nähdä, miten pitkälle näiden kolmen toimijan yhteistyö yltää, se tulee lisääntymään ja niiden toiminta vaikuttaa keskeisesti Suomen turvallisuusratkaisuihin, pääministeri linjasi. Sinällään Suomi voi nyt pohtia Lipposen mukaan rauhassa näitä asioita. Pakkoa tai kiirettä muuttaa turvallisuuspoliittista linjaa ei hänen mukaansa ole.
Seminaarin yhteydessä pidetty puolueiden edustajien haastattelutunti osoitti jälleen kerran, että miltei kaikki poliitikot pohtivat Suomen mahdolliseen liittoutumiseen ja uusiin turvallisuusratkaisuihin liittyviä kysymyksiä vaalien lähestyessä kieli keskellä suuta. Kansanäänestyksen tärkeyttä mahdollisesta Nato-jäsenyydestä päätettäessä korostivat erityisesti Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki ja vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara. Ellei Natoon liittymisestä kyetä esittämään hyviä perusteita, kansa ei tee väärin hylätessään jäsenyyden, Soininvaara pohdiskeli.
Turvallisuus 2004 työryhmän puheenjohtaja, SDP:n eduskuntaryhmän vetäjä Antti Kalliomäki puolestaan huomautti, että työryhmän mietintöön kootaan kaikki Suomen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät, joten johtopäätösten aika ei ole vielä. Kun puolustusministeri Jan-Erik Enestam oli matkoilla ja RKP:tä paneelissa edustanut kansanedustaja Henrik Lax kuuluu puolueensa Nato-epäilijöihin, myötäsukaisimmin mahdollista Nato-jäsenyyttä käsitteli eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva. Kahden, kolmen vuoden kuluttua Suomen on jo nykyistä helpompi liittoutua, kun tulee lisää myönteisiä syitä, hän ennakoi. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes piti omaa asevelvollisuusarmeijaa ja alueellista puolustusta liittoutumista parempana turvallisuusratkaisuna.
Useassakin puolueiden edustajien puheenvuorossa todettiin, että tällä hetkellä Suomen kannalta Nato-kysymystä merkittävämpää ja ajankohtaisempaa on se, mihin suuntaan EU:n tulevaisuuskonventti linjaa EU:n turvallisuuspolitiikkaa.
Myös Lipponen korosti EU:n päätösten merkitystä Suomelle ja muistutti, että aktiivinen toiminta unionissa avaa meille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia vaikuttaa Euroopan poliittiseen ja taloudelliseen kehittämiseen. Hän torjui luuloja, että Suomi ei pienenä maana voisi vaikuttaa EU:n politiikkaan. Pohjoinen ulottuvuus ja sen puitteissa käynnistetyt ympäristö- sekä liikennehankkeet, samoin aktiivinen osallistuminen unionin kriisinhallinnan kehittämiseen ovat siitä esimerkkejä.
Vaikka valtioiden välisen suursodan puhkeaminen on tänään epätodennäköistä, turvallisuutta voidaan uhata monin tavoin, pääministeri totesi ja nosti esiin terroriteot. Terrorismia ei voida taltuttaa pelkin sotilaallisin keinoin. Tarvitaan laaja-alaista lähestymistapaa ja kaikkia keinoja: oikeudellisia, taloudellisia, poliittisia ja viime kädessä sotilaallisia. Taloudellisena keinona hän nosti esiin köyhyyden torjumisen pitkällä tähtäimellä. Näköalattomuus ruokkii ääriliikkeitä.
Turvallisuusympäristöm
uuttuu perusteellisesti
Turvallisemman Euroopan rakentamisessa suuri haaste on käynnissä oleva perusteellinen turvallisuusympäristön muutos, sanoi EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraali Gustav Hägglund. Hän piti kylmän sodan päättymistä hämmästyttävän pitkänä prosessina, jota lopulta vauhditti syksyn 2001 terrori-iskujen laukaisema yhteinen taistelu terrorismia vastaan.
Hägglund esitti myös muutaman vision siitä, mitä Euroopan ja Suomen turvallisuusrakenteissa voi tapahtua. Hänen mukaansa olisi johdonmukaista muodostaa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Naton eurooppalainen pilari. Tässä järjestelyssä Naton merkitys Yhdysvalloille säilyisi ja yhdistynyt Eurooppa muodostaisi sotilaalliseen toimintaan ja kriisinhallintaan kykenevän kokonaisuuden..
Liittoutumattomuudesta ei Hägglund varoitti tekemästä hokemaa, joka estää järkevät toimet turvallisuuden edistämiseksi muuttuneissa oloissa. Hänen mukaansa mitään vaaraa jäsenyydestä ei enää ole. Ei ole näköpiirissä Naton jäsenmaata vastaan hyökkäystä, johon joutuisimme antamaan apua. Kehitteillä oleviin iskujoukkoihin ei ole pakko osallistua. Venäjä ei jäsenyyteemme reagoisi.
Vastapainoksi Hägglund arvioi, että Nato ei myöskään toisi Suomelle lisäarvoa. EU-jäsenyys takaa, että emme enää joudu vihamielisten erillistoimien kohteeksi. Rauhankumppanuus- ja kriisinhallintayhteistyössä olemme jo yhteensopivia.
Naton ja EU:n muutos
otettava huomioon
Suomelle lähinnä taloudellisista mutta myös turvallisuuspoliittisista syistä tärkeäksi todettu EU-jäsenyys sekä muu kansainvälinen yhteistyö sujuvat ilman Nato-jäsenyyttäkin, vakuutti puolestaan tutkija Pekka Visuri. Ei ole olemassa mitään automatiikkaa, joka vaatisin EU-maita liittymään Natoon. Jatkossa on Visurin mukaan syytä erityisesti kiinnittää huomiota Naton luonteen muutokseen sekä EU:n ja suurvaltasuhteiden kehitysnäkymiin. Hän päätyi arvioimaan, että jäsenyys Natossa ei näytä tarjoavan Suomelle etuja, jotka ylittäisivät sotilasliittoon sitoutumisen mukanaan tuomat haitat ja riskit.
Visuri varoitti Yhdysvaltojen hallituksen päätymisen ennalta ehkäisevän hyökkäyksen oppiin voivan yleistyessään vakavasti horjuttaa vakiintunutta kansainvälistä oikeutta ja muita kansainvälisen politiikan perusteita. Hän katsoi, että Irakin kysymyksen ratkaisusta tulee eräänlainen ennakkotapaus.