Suomalaisten kulutuskysyntä on pysytellyt suuren laman jälkeen niin heikkona, että viime vuosien talouskasvusta on jäänyt uupumaan satoja miljardeja. "Suomi rämpii yhä pohjilla", hälyttää OP-ryhmän pääjohtaja Antti Tanskanen.
"Tosiasia on, ettemme ole nousseet romahduksesta ja sen takia meillä on näin paljon työttömiä."
"15 vuoden aikana meiltä on jäänyt karkeasti viiden vuoden bruttokansantuotteet tekemättä. Tämä selittää, kuinka huonosti meillä on mennyt 90-luvun alun jälkeen. Emme ole missään vaiheessa nousseet montusta", Tanskanen summaa.
Myönteinen talouskehitys heijastui 1990-luvun puolivälistä lähtien pitkälti vain informaatio- ja kommunikaatioteknologian voittokulkuna.
"Me ihastelimme sitä, mutta valtaosa kansantaloudesta polki paikallaan."
Kansantalous
toimii epätahtia
Menetys näkyy kaikessa karmeudessaan, kun bkt-kurvin poikkeama ilmaistaan saamattomina miljardeina.
Jos tasainen kasvusuuntaus olisi pysynyt nykypäivään asti samana, kuin 1950-1980-luvuilla, kansantalouden olisi vain viimeisten 15 vuoden aikana pitänyt tuottaa peräti runsaat 700 miljardia euroa saavutettua enemmän.
Hupenema johtuu siitä, että laman aikaista notkahdusta ei ole saatu kurotuksi umpeen. Syykin on selvä: kulutusta kuristettiin. "Tosiasiassa viime vuosikymmenellä kulutus ei kasvanut juuri ollenkaan."
Samanaikaisesti Suomessa toimii lukuisia sektoreita, joissa tuottavuus polkee paikoillaan. "Hankalaa, että kansantalous toimii näin epätahtia."
Pääjohtaja Antti Tanskasen mukaan olisikin kiinnitettävä huomiota yhteiskunnalle tärkeiden alojen, kuten palveluiden tuottavuuteen.
"Meillä tuottavuus nähdään ehkä liikaa teknisenä kysymyksenä." Kyse on myös yrityksen johtamisesta ja kyvystä organisoida, hän viittaa pankkien saneerausoppeihin vuosikymmenen takaa.
Ostovoima
unohtui
Antti Tanskasen mukaan Suomi keskittyi liikaa valtion velkojen lyhennysohjelmaan pitämällä kuluttajien verotusta liian kireällä.
"Otettiin ostovoima pois." Kysyntä ei päässyt kasvamaan. Kun tavaroita ja palveluja ei kysytty, ei niitä voitu tehdäkään. Siksi kotimarkkinasektorilla ei ole syntynyt työpaikkoja.
Vain elektroniikkavienti kukoisti. Mutta sen varjossa jäi oivaltamatta, että kotimarkkinat eivät kasvaneet kysynnän puutteessa.
Viime vuosien ylijäämäinen julkinen talous ei ole kirvoittanut päättäjiä uuteen ajatteluun. "Jollakin tavalla jäi levy päälle 90-luvun alussa, jolloin oli varmaankin aito hätätilanne", pääjohtaja arvioi.
Tuloveroja on sittemmin leikattu jonkin verran yhteisön sisäisen kilpailun nimissä. Mutta ostovoiman merkityksestä on Suomessa itseasiassa puhuttu vasta vuoden verran.
"Kuitenkin työllisyyden kannalta kotimarkkinat ovat tärkeämpi asia kuin vienti. Kotimarkkinat työllistävät paljon enemmän kuin vienti."
Investoinnit
lamassa
Suomessa työttömyysongelma on pahempi kuin maailmantaloudessa keskimäärin, vertaa Tanskanen, joka vieraili juuri Maailmanpankin vuosikokouksen tiimoilla kuulostelemassa suhdannenäkymiä Washingtonissa.
"Maailmantalous on kulkenut normaalia kiertoa, kun Suomi rämpii yhä pohjilla."
Noidankehää täydentää se, että yritykset ovat investoineet Suomeen tavattoman vähän viimeisten 15 vuoden ajan. "Verrattuna historiaan todella vähän." Kun ei ole kulutuskysyntää, ei kotimaassa tarvita tuotantovälineitäkään.
Pääomapako tosin on liian dramaattinen sana kuvaamaan investointien kohdistumista ulkomaille. Vapaassa markkinataloudessa raha nyt vain hakeutuu sinne, missä se tuottaa.
"Ei ole vaihtoehtoja. Jos asiakkaat ovat ulkomailla, on mentävä sinne." Lohtua tuo se, että sijoituksista on edelleen valtaosa kohdistunut Eurooppaan eikä halpatyövoiman maihin.
Viiden prosentin
bkt-kasvu
Käänne on kuitenkin tarpeen. "Meillä pitäisi olla tästä eteenpäin monta vuotta lähes viiden prosentin bkt-kasvu, jotta päästäisiin niihin työllisyystasoihin, joihin hallitusohjelmassa on tähdätty."
OP-ryhmän pääjohtaja Antti Tanskanen pitääkin väärinkäsityksenä sitä, että nykyinen kolmen prosentin talouskasvu olisi hyvä.
"Ja sitten ihmetellään, ettei työllisyys parane. Ei se ole koskaan tällaisella kasvuvauhdilla parantunut." OECD maalailee tuoreessa maaraportissa Suomelle vain prosentin kasvua ensi vuosikymmenellä.
"Monet ajattelevat, ettei työllisyyden ja kasvun välillä ole mitään yhteyttä. että asiat pitää ratkaista jotenkin muuten. Se on juuri se väärinkäsitys, jota vastaan haluan taistella. Ainoa tapa saada työllisyys paremmaksi on se, että talous kasvaa."
Vasta kun työllisyys on kunnossa, riittää kolmen prosentin kasvu.
"Ei valtiovallalla ole kovin paljon muita konsteja kuin verohelpotukset kotimaisen kysynnän lisäämiseksi." Veronalennusvaraa Suomella on hyvinkin jäljellä, Tanskanen arvioi naulaamatta itseään mihinkään lukuihin.