Nato-maat päättivät Varsovan huippukokouksessa viikonvaihteessa vahvistaa puolustustaan Venäjän vastaisella alueellaan Baltiassa sekä Puolassa. Päätös oli odotettu.
Vaikka Nato ei sijoita alueelle suuria määriä uusia joukkoja, läsnäolon lisääminen viestii halusta vastata Venäjän mahdolliseen uhkaan. Tästä on hyötyä myös Suomelle, jos tilanne Itämerellä rauhoittuu.
Neljällä lisäpataljoonalla Nato lähettää myös toisen viestin. Nato haluaa osoittaa liittoutuman leveyttä vastuunkannossa. Yhdysvallat on tarkoituksellisesti taka-alalla. Virossa joukkoja johtaa Britannia, Liettuassa Saksa.
Lisäjoukoista huolimatta Nato varoo nostamasta konfliktiherkkyyttä itäisen Euroopan maissa, mikä sekin on Suomen kannalta hyvä.
Nato lisää joukkojaan, mutta yksikään Naton jäsenmaa tuskin haluaa ajautua varustelukierteeseen, jossa miehitystä ja aseistusta lisätään aina toisen osapuolen nostaessa panosta. Taloudellisesti raskas voiman ja raudan näyttely ei olisi järkevää Venäjällekään. Maa on viime vuosina uhonnut sotilaallista kykyään, mutta paljolti sisäpoliittisista syistä.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi huippukokouksessa, ettei Nato halua uhata yhtäkään valtiota. Stoltenbergin mukaan tavoite on jatkaa rakentavaa vuoropuhelua Venäjän kanssa. Tämä on toivottavaa Euroopan turvallisuuden kannalta.
Seuraava mahdollisuus keskusteluun avautuu jo huomenna keskiviikkona Brysselissä Naton ja Venäjän välisen neuvoston kokouksessa.
Asialistalla on Suomen presidentin Sauli Niinistön Venäjän presidentille Vladimir Putinille tekemä esitys parantaa Itämeren alueen lentoturvallisuutta. Niinistö pyysi Putinilta runsas viikko sitten, että mitkään sotilaskoneet eivät lentäisi Itämeren yllä ”pimeinä” eli ilman tutkatoistimia. Transponderit kytkemättä tehdyt lennot ovat aiheuttaneet uhkatilanteita.
Venäjän ulkoministeriö on tiedottanut, että Venäjältä on tulossa ehdotus lentoturvallisuuden lisäämiseksi. Toimiva ehdotus olisi tervetullut päänavaus.
Presidentti Niinistö osallistui Varsovan huippukokouksen turvallisuuspoliittisiin keskusteluihin ja kertoi muun muassa Putinin näkemyksistä. Suomi toimi rakentavassa hengessä.
Kokouksen perusteella voi todeta, että sotilasliittoihin kuulumaton Suomi on lähempänä Natoa kuin koskaan. Lähentyminen on loogisen kehityksen tulos. Itämeren turvallisuusympäristö on muuttunut huonompaan suuntaan sen jälkeen kun Venäjä valtasi Krimin ja maan sotilaita osallistuu Ukrainan aseellisiin yhteenottoihin.
Turvallisuustilanne Suomen lähialueilla on järkkynyt niin paljon, että ulko- ja turvallisuuspoliittiselta johdolta olisi vastuutonta jättää ottamatta se huomioon. Tosiasioiden tunnustaminen ei ole pahitteeksi, kun alueen sotilastasapaino muuttuu.
Suomessa ja Ruotsissa tilanne hahmotetaan hyvin samalla tavalla. Siksi molemmat maat olivat mukana Nato-pöydissä Varsovassa.
Pääkirjoitus