Suomi seuraa vierestä, kun Ruotsi ja Norja hiovat yhteistyökuvioitaan puolustuspolitiikassa. Ruotsi ja Norja ovat kuluneet vuoden aikana tehneet syväluotauksen, jossa armeijoiden yhteistyökyky on selvitetty 18 sektorilla.
Ruotsin puolustusvoimain komentaja Håkan Syrén kertoo, että maat ovat selvittäneet perinpohjaisesti, mitä voidaan tehdä yhdessä. Materiaalihankinta, koulutus, kenttäharjoittelu, kaluston varastointi ja ylläpito, varuskuntien uudistaminen, kenraali Syrén luettelee. Myös yhteinen ilma- ja merivalvonta voivat tulla kyseeseen.
Merivalvontaa Ruotsi harjoittaa jo yhdessä Suomen kanssa. Ruotsilla on lisäksi suunnitelmat yhteisestä lentovalvonnasta itäisen naapurinsa kanssa.
Raportti Ruotsin ja Norjan puolustusyhteistyöstä on jo esitelty sekä Tukholmassa että Oslossa. "Nyt on poliitikkojen tehtävä osoittaa, millä alueilla edetään", Syrén jatkaa.
Suomellekin ovi auki
Kenraali Syrén kertoo, että Ruotsin ja Norjan työskentelyä on ollut seuraamassa suomalaisia tarkkailijoita. "Minun arvioni on, että useilla näistä alueista voisimme tehdä yhteistyötä myös Suomen kanssa. Ei ole mitään erityistä syytä, että selvittelytyö tapahtuisi pelkästään Ruotsin ja Norjan kesken. Ei tässä ole mitään arvovalta- tai muita syitä takana", Syrén rauhoittelee suomalaisia.
Kyse oli sattumasta, että juuri Ruotsi ja Norja keräsivät voimansa yhteen, Syrén uskoo.
Ruotsalaiskenraalin mukaan kyse on yksinkertaisesti siitä, että pienet maat saavat yhdessä toimien säästöjä. "Eikä kysymys ensi sijassa ole rahasta, vaan siitä, että toiminta saataisiin tehokkaammaksi".
Suomen säästöillä ei vaikutusta Ruotsiin
Ruotsin puolustusvoimain komentaja ei hätkähdä suomalaisen kollegansa, amiraali Juhani Kaskealan esitystä supistaa Suomen sodanajan joukkojen määrää 100 000:lla. Sillä ei Syrénin mielestä ole suoria vaikutuksia Ruotsin puolustussuunnitteluun.
"Olemme kaksi suvereenia valtiota. Olemme rakentaneet puolustussuunnitelmamme Suomen nykyorganisaation varaan. Tärkeä lähtökohta suunnittelussamme on, ettei meidän näköpiirissämme ole perinteistä maahyökkäystä Ruotsia vastaan", Syrén selvittää.
Ulkomailta oppia kotimaan kentille
Ruotsi varautui varsin pitkään kylmän sodan päättymisen jälkeenkin alueensa puolustamiseen vanhanmallista invaasiota vastaan.
"Me pystymme tekemään sen vielä tänäänkin, mutta paljon alhaisemmalla tasolla", Syrén vakuuttaa.
Ruotsin armeijan toiminnan painopiste on sittemmin siirtynyt kansainvälisiin tehtäviin.
"Se toiminta antaa meille sitä paitsi valmiudet toimia kotona. Samoja joukko-osastoja käytetään sekä kotimaassa että ulkomailla. Ja samat johtajat niitä vetävät kummassakin", kenraali Syrén muistuttaa.
Ruotsin armeija pystyy kotimaassa esimerkiksi tukemaan poliisia suurimittaisessa terroristihyökkäyksessä, merivoimista Ruotsin armeijan ykköspaikalle noussut Håkan Syrén kuvailee.