Maailmantalous on vihdoinkin toipumassa taantumasta. Kansainvälinen valuuttarahaston mukaan tänä vuonna talous kasvaa Japanissa 3,4 prosenttia ja Yhdysvalloissa 4,6 prosenttia. Euroalue on synkkä poikkeus. IMF on alentanut ennustettaan euromaiden talouskasvusta 1,7 prosenttiin. Ainoa valopilkku on Suomi, jonka julkinen talous ja vaihtotase ovat ylijäämäisiä.
Valuuttarahaston suitsutuksesta ei kuitenkaan ole apua kotimaiseen investointilamaan ja työttömyyteen. Suomi on kiistatta selvinnyt taantumasta muita euromaita paremmin. Vaikka vienti on yskinyt, kotimarkkinat ja kulutus ovat toimineet veturina. Tämä ei kuitenkaan riitä nousun vauhdittamiseen. Elleivät vienti ja investoinnit käynnisty, Suomi uhkaa pudota muun maailman talouskasvusta yhdessä muiden euromaiden kanssa.
EU:n laajeneminen kuitenkin saattaa antaa sysäyksen euromaille. Uusissa jäsenmaissa talouskasvu vauhdittuu, mikä heijastuu vanhoihin jäsenmaihin. Venäjän kasvuvauhti on niin rivakkaa, että se näkyy myös Suomessa, onhan Venäjän osuus maan viennistä seitsemän prosenttia.
Suomen taloudellisen menestymisen kohtalonkysymys on, pysyvätkö yritykset ja investoinnit Suomessa. Kyse ei ole pelkästään Kiina-ilmiöstä eli tuotannon siirtymisestä halvan työkustannusten maihin. Suomi tipahtaa junasta, jos huipputekniikan yritykset siirtävät myös tutkimusta ja kehitystyötä muille maille.
Merkkejä siitä on jo. Teknologiateollisuuden väki väheni viime vuonna 12 000 työntekijällä. Suomalaisten omistamissa ulkomaisissa tytäryhtiöissä henkilöstö sen sijaan kasvoi. Teollisuuden työntekijöistä Suomessa työskentelee enää 200 000, ulkomailla 135 000. Investointien virta Suomesta ulkomaille jatkuu. Arvioiden mukaan vuosikymmenen lopussa työvoimasta suurin osa voi olla ulkomailla.
Suuret väkirikkaat maat - Kiina, Intia, Venäjä ja Brasilia - haastavat vanhan mantereen. Niiden talous kasvaa vauhdilla. Häviäjä on Eurooppa, joka ei kykene reagoimaan muutoksiin. Suomi selvisi lamasta, mutta selviääkö se maapalloistumisen tuomista haasteista? Tärkeintä on pitää huippuyritykset ja osaajat kotimaassa.
Hallitus on tietoinen globalisaation tuomista ongelmista. Korjaavien ratkaisujen siirtäminen ensi vuodelle voi olla virhe. Perusteollisuuden kilpailukykyä on uudistettava, työn hintaa ja palkkaverotusta on alennettava. Kaikkien pahinta on epävarmuus. Kun hallituksen linja on epäselvä, yritykset ja työntekijät äänestävät jaloillaan. Varmuuden vuoksi.
paakirjoitus@kaleva.fi