Suomi tukee EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamista Turkin kanssa viimeistään vuoden 2005 lopussa eikä hyväksy Ranskan ja Itävallan esitystä, että Turkille tarjottaisiin viikon päästä pidettävässä huippukokouksessa vesitettyä versiota jäsenyydestä täysjäsenyyden sijasta.
"Miten suhtaudumme siihen poliittiseen sitoumukseen, jonka annoimme Helsingin huippukokouksessa vuonna 1999 Turkille jäsenehdokkuudesta", EU-asioiden valtiosihteeri Antti Peltomäki kysyy.
Peltomäki muistuttaa, miten Ranskan presidentti Jacques Chiracin koneella kiidätettiin lähetystö Ankaraan kesken kokouksen vakuuttamaan Turkille, että EU on tosissaan jäsenehdokkuuden osalta.
Helsingin huippukokous huipentui lopulta siihen, että Turkin silloinen pääministeri Bülent Ecevit asettui hymyillen EU-johtajien perhepotrettiin. Turkki hyväksyttiin hakijamaiden joukkoon 36 vuoden yrittämisen jälkeen.
"Meillä on paremmin muistissa Turkkiin liittyvä prosessi, koska olimme silloin EU:n puheenjohtajamaa eikä meillä ole mitään erityissuhdetta tai tunteenomaista suhdetta Turkkiin. Emme ole tehneet islamilaisuudesta itsellemme ongelmaa, mutta tiedostamme, että se on alitajuisesti joillekin maille aikamoisen poliittisen kannanoton takana", Peltomäki toteaa.
Päätöslauselmaan ei
dramaattisia muotoiluja
Tulevan huippukokouksen alla käydään vääntöä, miten tiukasti päätöslauselmaan kirjataan Turkkiin liittyviä ehtoja. Komission mukaan jäsenyysneuvottelujen on oltava avoin, ja ne on voitava keskeyttää, jos Turkin kehityksessä EU:n kriteerien täyttämisessä tapahtuu taantumista.
Päätöslauselmaluonnoksen mukaan kidutukset on kitkettävä ennen kuin neuvottelut aloitetaan.
Peltomäen mielestä Eurooppa-neuvoston ei pitäisi käyttää liian dramaattista kieltä. "Pitääkö tiettyjä itsestäänselvyyksiä lausua ääneen?"
"Jos joltain osalta on epäilyjä, että Turkin reformit eivät ole kunnossa ihmisoikeusasioissa, niin jäsenyysehdot eivät täyty", Peltomäki painottaa.
Hän myöntää, että EU-johtajat haluavat huippukokousten päätöslauselmiin myös sisäpoliittisia viestejä.
EU lähtee siitä, että unionin budjettitalouteen merkittävästi vaikuttava laajentuminen voi tapahtua seuraavan kerran vuonna 2014 alkavalla rahoituskaudella.
Suomi kriittinen
Romanian osalta
EU-johtajat ottavat kantaa myös komissioon suositukseen, että Romania ja Bulgaria otettaisiin jäseniksi vuonna 2007.
Peltomäki muistuttaa, että Romanialla on runsaasti korjaamista sisä- ja oikeusasioiden osalta. Bulgaria täyttää jo jäsenyyden ehdot.
Suomi kuuluu unionissa pieneen kriittiseen ryhmään Romanian EU-valmiuden osalta.
"Jos nyt Romanian sisä- ja oikeusasioissa katsotaan läpi sormien, niin se ei ole hyvä merkki tuleviin laajentumisneuvotteluihin esimerkiksi Turkin osalta", Peltomäki painottaa.
"Jos jäsenyysneuvottelut aloitetaan Romanian kanssa, niin komission on seurattava tarkoin reformien toteutumista. Samalla on pidettävä mahdollisuutena, että jäsenyyttä lykätään eteenpäin", Peltomäki kertoo.
Jäsenyysneuvottelut Kroatian kanssa on määrä aloitta ensi vuoden alussa. Kroatian toiveena on jäsenyys jo vuonna 2000.
Peltomäen mukaan neuvottelut Kroatian voidaan aloittaa, jos pystytään varmistamaan, että Kroatian hallitus tekee aitoa yhteistyötä sotarikostuomioistuimen kanssa sotarikollisten kiinni saamisessa. EU-johtajat hierovat, miten tiukaksi ehdoksi asia muotoillaan.