Helsinki EU:n toimielinten uudistamisessa on Suomen hallitus on asettautunut tiukasti puolustamaan riippumatonta ja kollegiaalisuuteen pohjautuvaa komissiota.
Hallitus antoi perjantaina eduskunnan suurelle valiokunnalle selvityksen Suomen kannoista EU:n tulevaisuustyöhön. Kansanedustaja Esko Ahon (kesk.) johtama suuri valiokunta oli pitkälti samoilla linjoilla hallituksen kanssa.
Aikataulusyistä suuri valiokunta joutui työstämään oman lausuntonsa ilman hallituksen selvitystä. Tulevaisuuskonventti aloittaa keskustelun toimielinten uudistamisesta ensi maanantaina.
Euroopan parlamentin asemaa on vahvistettava lainsäätäjänä neuvoston rinnalla. Suomi ei kannata uusien toimielinten kuten kansojen kongressin perustamista, koska se olisi omiaan lisäämään rakenteiden monimutkaisuutta ja hämärtämään valtasuhteita tuottamatta kuitenkaan selkeää lisäarvoa.
Suomi tyrmää ajatuksen EU-presidentistä. Suuri valiokunta muotoili siihen astetta kielteisemmän kannan.
Sekä eduskunnan että hallituksen mukaan presidentin valitseminen EU:n huippukokouksille saattaisi vaikeuttaa jäsenvaltioiden tasavertaisuutta. Suuret jäsenvaltiot ajavat yhteistä presidenttiä.
Nykymuotoinen puoli vuotta kestävä puheenjohtajuuskierto tulee Suomen mukaan jatkossakin säilyttää huippukokouksissa, ulkoministerikokouksissa sekä EU-suurlähettiläiden valmistelukomiteassa eli Coreperissa.
Muissa neuvoston työryhmissä ja kokoonpanoissa voitaisiin puheenjohtajat valita pitemmiksi kausiksi, niiden maiden keskuudesta, jotka ovat sinä aikana puheenjohtajavastuussa.
Blairin ja Lipposen nimi huhupörsseissä
Ranska ja Britannia lanseerasivat viime kesänä presidentti-instituution. Ehdotus on saanut tukea Saksalta, Espanjalta, Ruotsilta ja Tanskalta.
Britannian pääministeri Tony Blairilla ja Espanjan José Maria Aznarilla arvioidaan olevan kiinnostusta EU-presidentin virkaa kohtaan. Suomen pääministeri Paavo Lipposen nimi on myös vilahdellut huhupörsseissä. Virka-ajan pituudeksi on esitetty 5 tai 2,5 vuotta. Käytännön syistä presidentin pitäisi keskittyä hoitamaan virkaansa päätoimisesti.
Suuri osa pienistä maista ja Benelux-maat suhtautuvat EU:n presidenttiin ehdottoman kielteisesti. Taustalla on pelko, että presidentti tulisi pääsääntöisesti suurista jäsenvaltiosta, jolloin pienten maiden sananvalta unionissa entisestään vähenisi.
Suomi vastustaa konventin puheenjohtajiston ehdotusta kansojen kongressista. Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien yhteistyön edistämiseen kansojen kongressi ei ole suuren valiokunnan mukaan välttämättä paras väline.
Unionista eroamisesta tarkat säännöt
Konventissa on pohdittu, miten jäsenvaltio voi erota EU:sta. Suomi suhtautuu kielteisesti kaavailuihin, että jäsenvaltio katsottaisiin eronneeksi EU:sta, jos se ei hyväksy uutta perustuslaillista sopimusta.
Suomi voi sen sijaan harkita sitä mahdollisuutta, että uuteen perussopimukseen sisällytettäisiin määräys, jonka mukaan jäsenvaltio voi vapaaehtoisesti erota unionista. Tällä hetkellä eroamisesta ei ole sääntöjä.
Hallituksen selvitystä esittelyt valtiosihteeri Alec Aalto korosti, että jäsenvaltion eroamisesta on suoria vaikutuksia kansalaisiin. Aallon mukaan siitä on oltava selkeät säännöt, koska unionista ero ei ole sama asia kuin kansainvälisestä järjestöstä.
"Jos valtio x eroaisi unionista, ja jos se myös on eurossa mukana, joutuisiko se eroamaan yhteisvaluutasta? Miten kansalaisen käy, jolla on ollut myös EU:n kansalaisuus", Aalto.