Suomalaisyritysten kiinnostus investointeihin on pahasti hiipunut. Vuoden 2004 ennakkotietojen perustella suomalaiset yritykset sairastaisivat niin pahaa investointilamaa, että sen poistamiseksi maanantaina Oulussa ehdotettiin jo kansallisen investointiohjelman laatimista.
Yritysten investoinnit olivat terveellä tasolla vielä vuonna 2000. Mutta jo vuoteen 2003 investoinnit suhteessa poistoihin olivat painuneet painuneet niin matalalle, etteivät yritykset enää huolehtineet täysimääräisesti edes korvausinvestoinneistaan.
Esimerkiksi 25 suurimman pörssiyhtiön investoinnit nousivat kolme vuotta sitten 14 miljardiin euroon, mutta tänä vuonna ne jäävät niillä puoleen, 7 miljardiin euroon ja niistäkin suurin osa suunnataan ulkomaille, painotti Balance Consulting Oy:n pääanalyytikko Ari Rajala maanantaina Oulussa.
Hänen mukaansa investointilama on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että sen oikaisemiseksi tarvitaan jo kansallista investointiohjelmaa. Hän patistaa tekemään kaiken mahdollisen kotimaisten investointien elvyttämiseksi sekä ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen: "Tällä menolla kotimaisten yritysten on vaikea vastata lisääntyvään kysyntää, kun nousun aika taas koittaa."
OP-ryhmän Yrittämisen tulevaisuus -seminaarissa Oulussa Rajala kertoi yritysten kokonaiskunnon parantuneen viime vuosina. Vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan yritysten kannattavuus ja vakavaraisuus ovat kunnossa.
Balance Consulting Oy tuntee asiansa. Sen tilinpäätöstietokannassa on kaikkiaan yli 12 000 liikevaihdoltaan yli 1,7 miljoonan euron suomalaista yritystä. Kanta kattaa 85 prosenttia koko maan yritystoiminnan liikevaihdosta.
Investointihaluttomuuden lisäksi Rajala on huolestunut myös yritysten liikevaihdon kasvun hidastumisesta.
Kun vuonna 2000 yritysten liikevaihdon kasvu oli 10 prosentin tasolla, 2003 kasvua kertyi vain reilut 3 prosenttia. Vuonna 2004 tilanne hieman korjaantui, mutta kasvutaso on edelleen matala.
Lainarahan hinta
ei selitä jarrutusta
Kasvun ja investointien vastapainoksi yritysten tuottavuus on Rajalan mukaan kehittynyt Suomessa hyvään suuntaan. Ennen vuotta 2004 henkilökulut ovat kuitenkin lisääntyneet jalostusarvon kasvua nopeammin. Se on yhdessä heikon kasvun ja alhaalla pysyneen investointiasteen kanssa syy siihen, ettei työllisyysaste ei ole tavoitteista huolimatta noussut.
Samassa seminaarissa puhunut OKO:n varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio halusi rauhoitella korkoarvailuja.
Meneillään on jo kolmas erittäin matalien korkojen vuosi. Nousun alkamista on arvuuteltu, mutta korot eivät nouse ilman syytä. Toistaiseksi Euroopan keskuspankki ei ole sellaista syytä nähnyt, hän huomautti.
Ritakallion mielestä euroalueen vaisu talouskasvu ja hidastumaan päin oleva inflaatio estävät korkojen nousun. Euroopan keskuspankin, EKP:n ohjauskorko pysynee 2 prosentissa, ja euriborit alkavat kakkosella vielä vuoden loppupuolellakin. Siksi ainakaan lainarahan hinta ei jarruta yritysten eikä kotitalouksien investointi- ja hankintapäätöksiä.