Suomi on taloudellisessa yhteistyössä ehdoton ykkönen Pohjoismaista, arvioi pitkäaikainen Kiinan tarkkailija, entinen Pekingin suurlähettiläs Pasi Rutanen. EU:ssa Suomi sijoittuu viiden aktiivisimmin Kiinaan suuntautuneen maan joukkoon. Silti vain harva ymmärtää, miten vauhdikkaasti Kiina rakentaa tietoyhteiskuntaa, Rutanen ennakoi Tyynenmeren vuosisataa.
Rutasen "Täällä Washington" -raportit avasivat suomalaisille tv-katsojille ikkunan maailmanpolitiikkaan 60-luvulla. Journalistina hän törmäsi myös ensi kertaa niin sanottuun Tyynenmeren kehään, joka ulottuu Vancouverista San Diegoon ja yli Tyynenmeren.
Imua kehällä vahvistaa se, että noin puoli miljoonaa kiinalaista opiskelee Yhdysvalloissa. Osa palaa mukanaan sekä pääomaa että tietotaitoa. "Paluumuuttajien vauhti kiihtyy koko ajan. He ovat ihmeellisiä yhdistelmiä, tehneet 10-15 vuotta tutkimustyötä USA:ssa, mutta panneet myös oman yrityksen pystyyn."
Tyynenmeren vuosisata
On turha väittää, että vain Intia loistaisi luovana sisällöntuottajana ja Kiina kykenisi valmistamaan pelkkää rautaa, Rutanen ennakoi. "Kiinassa lukutaitoprosentti on 97, Intiassa se on 54."
OECD arvioi ensimmäisessä Kiinan maaraportissaan keskusvallan viennin ohittavan Saksan ja Yhdysvallat jo vuonna 2010. OECD on tutkimuslaitoksista ehdoton ykkönen Kiina-seurannassa, Rutanen vakuuttaa. Sen takia hänkin on eläkepäivillään asettautunut Pariisiin.
Euroopan ykkönen Kiinassa on Iso-Britannia, kintereillään Saksa ja Ranska ja sitten joko Hollanti tai Suomi. "Meidän lähestyminen on ollut sen verran laaja-alaista, erittäin hyvää ja tyylikästä", vertaa konsulttina Kiinassa yhtenään sukkuloiva Rutanen.
"Onneton, harmaantuva Eurooppa" uhkaa kuitenkin litistyä kahden valtavan dynamon, Yhdysvaltojen ja Itä-Aasian välissä, hän povaa Tyynenmeren vuosisataa.
Suomessa Kiina-keskustelu on rajoittunutta, koska tietopohja on hyvin kapea. "Siitä voi syyttää tietysti mediaa." Tiedonpuute synnyttää uhkakuvia, Rutanen miettii. Yhdysvalloissakin on tosin vasta nyt alkanut ilmestyä artikkeleja Kiinasta. "Vauhti on ollut niin kova, että sitä ei ole nähty."
Suomessa hitautta heijastaa Pekingin lähetystön pienuus. Johtavat virkamiehet kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä Tekesissä sen sijaan ovat tilanteen tasalla, Rutanen kehuu.
Suomi vei viime vuonna Kiinaan tuotteita parilla miljardilla eurolla, vienti kasvoi puolella viidessä vuodessa. Tuontia oli saman verran, osuus lisääntyi neljänneksen.
Tarkka kuuntelija
"Kiinassa yllättää tapa ja taito, millä Kiina tällä hetkellä kehittää tietointensiivistä taloutta ja informaatioyhteiskuntaa ja rakentaa omaa kansallista innovaatiojärjestelmäänsä."
Poliittinen päätöksenteko on ainutlaatuista. "Moniko länsimainen hallitus kutsuu systemaattisesti ulkomaisia asiantuntijoita", Rutanen kysyy. Kiinalaiset kuuntelevat korkean tason ulkomaisia eksperttejä ennen ratkaisujaan. Esimerkiksi viime keväänä Kiinan revalvaatiota alustettiin sisäpiirissä, johon kuului seitsemän Nobel-ekonomistia Joseph Stiglitzistä alkaen.
Globaaleja vaikuttajia kutsutaan jopa kahdenvälisiin neuvotteluihin. Toisin kuin Japanissa, Kiinan johto on myös ympäröinyt itsensä hyvinkoulutetuilla ja uudistushakuisilla nuoren polven teknokraateilla. "He ovat lukeneet samat oppikirjat kuin länsimaiset ekonomistit."
Myös korkeakoulujen hallituksiin kutsutaan esimerkiksi tunnettuja yritysjohtajia. Pääjohtaja Jorma Ollila istuu Chinhuan yliopiston hallituksessa Pekingissä.
Luennoitsijana Rutanen kiittää myös kiinalaisia opiskelijoita: "Eläviä, uteliaita ja hyvin avoimia, paljon avoimempia kuin suomalaiset, sehän on kuin puhuisi seinälle."
