Suomi on pitänyt asemansa maailman toiseksi kilpailukykyisimpänä maana heti Sveitsin jälkeen. Viime vuonna kärkisijaa hallinnut Yhdysvallat putosi nyt kuudenneksi.
Kolmannelle sijalle Maailman talousfoorumin eli WEF:n vertailussa sijoittui Ruotsi. Kaikkiaan mukana oli 125 maata.
Yhdysvaltojen turmioksi koituivat maan kauppataseen epätasapaino ja suureksi kasvanut julkisen talouden velka. Myös yritysjohtajien näkemykset ovat muuttuneet viimevuotista synkemmiksi.
Suomi saa WEF:n raportissa kiitosta siitä, että kansantaloutta on hoidettu hyvin ja meillä on alettu ajoissa varautua väestön ikääntymiseen ja sitä seuraaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Niin ikään Suomessa on osattu tehdä hyvinäkin aikoina vaikeita poliittisia päätöksiä, mihin kaikki teollisuusmaat eivät kykene.
- Iso osa Suomen suitsutuksesta tulee siitä, että meillä on mennyt hyvin ja verotulot ovat kasvaneet. Meillä myöskään ole syöty kaikkea kasvua julkisia menoja kasvattamalla, sanoo tutkimusjohtaja Petri Rouvinen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta.
Vaikeita poliittisia päätöksiä ovat muun muassa eläkkeiden ja tukien vähentäminen. Yksi tapa hoitaa eläkepommia on vaikeuttaa varhaiseläkkeelle pääsyä, että ihmiset pysyisivät töissä pidempään. Muutos syntyy lukuisten pienten päätösten sarjana, jotka eivät aina edes ylitä uutiskynnystä.
Suomesta 50 vastausta
Talousfoorumin selvitys toteutettiin nettikyselynä, johon Suomesta vastasi 51 yritysjohtajaa. Rouvinen myöntää, ettei vastausprosentti ole kovin luotettava.
Etlan Rouvinen on valinnut tutkimukseen kutsutut yritysjohtajat, jotka vastaavat kysymyksiin WEF:n nettisivuilla. Hän ei tiedä, kuinka monelle johtajalle WEF on lähettänyt kyselyn suoraan.
- Vastausprosentti on varmuudella yli kymmenen eikä ylitä kahtakymmentä, joten yksittäisten vastausten keskivirhe on iso, Rouvinen sanoo.
Hän huomauttaa, että pk-yritykset puuttuvat vastaajista lähes kokonaan. Sen sijaan raskas konepajateollisuus on jopa yliedustettuna.
Eniten eli yli 500 vastausta WEF:lle tuli Venäjältä ja vähiten Mauritiukselta, josta saapui 27 vastausta. Eri maissa myös vastaajien taustat ovat erilaisia, sillä kaikki eivät ole korkean tason yritysjohtajia.
Suomaisjohtajien mielestä bisneksen tekoa haittaavat eniten korkea veroaste, työmarkkinoiden jäykkyydet ja ammattitaitoisen työvoiman puute - sen sijaan kukaan ei maininnut korruptiota.
Venäläisvastaajien ykkösongelma oli korruptio ja häntäpäässä olivat verotus ja valuuttasäännökset.
Tänä vuonna vain yksi selvitys
WEF:n raportti lipsahti julkisuuteen päivää liian aikaisin, kun yksi kansainvälinen uutistoimisto oli julkistanut sen tulokset.
Tietojen vertailua viime vuoteen hämmensi se, että lähes päivälleen vuosi sitten yksi WEF:n raportti kertoi Suomen olevan ykkösenä kilpailukykyasteikolla mitattuna.
Rouvinen selittää syyksi sen, että viime vuonna WEF julkaisi peräti kolme erilaista vertailua. Niistä on nyt päädytty yhteen, globaalia kilpailukykyä mittaavaan tutkimukseen. Tämän vuoden raportissa on laskettu, mikä olisi ollut Suomen sijoitus vuosi sitten.
Maailman talousfoorumi on vuonna 1971 perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, jota käytännössä rahoittavat monikansalliset yritykset.
WEF:n pääpaikka sijaitsee Genevessä. Sen näkyvin toimintamuoto ovat alkuvuodesta Sveitsin Davosissa pidettävät kokoukset, johon yritysmaailman kuohukerma ja huippupoliitikot kokoontuvat.