Hallituksen mielestä EU:n tulevaisuuskonventin puheenjohtajiston esitys unionin instituutioista, päätöksentekomenettelystä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestämisestä ei vastaa Suomen näkemyksiä EU:n uudistustarpeista.
Pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) uskoo kuitenkin, että konventilla on vielä aikaa ja mahdollisuuksia löytää aitoon yhteisymmärrykseen perustuvat ratkaisut.
Jäätteenmäki selosti keskiviikkona eduskunnalle hallituksen näkemyksiä konventissa esillä olevista hankkeista. Hänen mielestään unionin päätöksenteon kehittämisessä ei voi tehdä kompromisseja, kun on kysymys jäsenvaltioiden tasavertaisuudesta, toimielinten välisen tasapainon kunnioittamisesta ja ns. yhteisömenetelmän keskeisestä asemasta.
"Toimivaa pyörää ei kannata korjata", Jäätteenmäki huomautti. Hänen mukaansa EU:n nykyinen instituutioiden perusrakenne on toimiva ja toteuttaa jäsenvaltioiden tasavertaisuutta. Työnjakoa ei pidä murentaa uusien instituutioiden perustamisella.
Konventin puheenjohtajisto on esittänyt EU:lle mm. presidenttiä ja Eurooppa-neuvostolle johtokuntaa. EU:n ulkoministerin toimen perustamiseen Suomi suhtautuu myönteisesti.
Suomi ei kannata EU-neuvoston puheenjohtajuustehtävien antamista esimerkiksi neuvoston sihteeristölle tai komissiolle. Jäsenmaiden kesken kiertävä puheenjohtajuus on säilytettävä ainakin kaikissa päätösten yhteensovittamisen kannalta keskeisissä rakenteissa. Myöskään Eurooppa-neuvosto eli huippukokous ei tarvitse pysyvää puheenjohtajaa.
Komission kokoonpanon on niin ikään perustuttava jäsenvaltioiden tasa-arvoisuuteen. Sen jäseniä ei pidä jaotella esimerkiksi päätösvaltaisiin ja avustaviin komissaareihin, eikä komissaarien lukumäärää tule vähentää.
Tulevaisuuskonventin pöydällä on esitys, jonka mukaan komissiossa olisi jatkossa puheenjohtajan lisäksi vain 14 jäsentä eli viisi vähemmän kuin nykyisin.
Suomi on ottanut varauksellisen kannan myös esitykseen, jonka mukaan tietyt jäsenmaat voisivat toimia entistä tiiviimmässä yhteistyössä yhteisen puolustuksen alalla.
Jäätteenmäki korosti, että unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa pitää kehittää. "Politiikan uskottavuuden vuoksi tässä työssä tarvitaan unionin kaikkien jäsenmaiden panosta. Suomen kannaltakaan ei ole kyse siitä, sanommeko EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle kyllä vai ei vaan siitä, miten haluamme sitä kehittää."
Jätteenmäen mukaan puolustuspoliittisessa yhteistyössä pitää noudattaa vähintään olemassa olevissa sopimuksissa olevia määräyksiä siihen osallistuvien jäsenvaltioiden määrästä, avoimuudesta ja päätöksenteosta.