Suomi pihtaa mark­ki­noin­nis­sa

Ulkomaiset investoinnit ovat vihdoinkin nousseet tärkeäksi puheenaiheeksi, iloitsee Invest in Finlandin toimitusjohtaja Sirkka Aura. "On herätty", joskin tyypillisen vähättelyn kautta, hän toteaa.

Ulkomaiset investoinnit ovat vihdoinkin nousseet tärkeäksi puheenaiheeksi, iloitsee Invest in Finlandin toimitusjohtaja Sirkka Aura. "On herätty", joskin tyypillisen vähättelyn kautta, hän toteaa.

Investointien tulovirtaa on nyt moitittu vuoden verran heikoksi aina pääministeriä myöten. Mutta myös Suomen panostus asiaan on ihan toista kuin naapurissa.

On totta, että investoinnit ovat Suomessa keskitasoa alhaisemmat verrattuna muihin EU-maihin. "Mutta meidän täytyy aina miettiä suhteessa laatua ja määrää", Aura painottaa.

Tärkeää on se, että yritykset, jotka toimivat Suomessa, ovat kannattavia ja keskeisillä aloilla ja merkittäviä työllistäjiä.

Itseasiassa ulkomaiset yritykset toimivat kannattavammin kuin suomalaiset. Myös niiden kasvutavoite on kovempi kuin kotimaisilla yrityksillä.

"Noin viisi prosenttia", Aura toteaa viitaten Etlan syksyiseen selvitykseen. Toisaalta ensi kertaa tulokkaat nostavat arvioissaan nyt esiin korkean kustannustason.

Kilpailu sijoituksista on maailmalla kovaa. Aura paneekin toiveensa nyt kauppa- ja teollisuusministeriön keväisiin kaavailuihin budjettivarojen kaksinkertaistamiseksi tällä hallituskaudella.

Tuore "Brunilan paperi" eli globalisaatioraportti puolestaan suosittelee tiiviimpää yhteistyötä Finpron kanssa.

Ruotsissa ulkomaisten yritysten osuus koko yrityskannasta on jo noin kolmannes. Tämä on myös Suomessa tavoitteena. "Ehkä vuosikymmenen kuluessa."

Ruotsi tosin on jo pitkään panostanut kymmenkertaisesti suorainvestointien houkuttamiseen verrattuna Suomeen. Myös Tanskan budjetti on ollut kaksin-kolminkertainen.



Iso työllistäjä


Ulkomaisten suorainvestointien taso Suomessa on itseasiassa perinteisesti ollut puolet siitä, mitä suomalaiset sijoittavat ulkomaille.

Jo noin 2 250 yritystä eli vajaa viidennes firmoista Suomessa onkin nykyään ulkomaalaisomistuksessa. Ne työllistävät 185 000 ihmistä, eli noin 14 prosenttia Suomen työllisistä.

"Vuosittain tulee parisataa lisää." Seitsemän kymmenestä tulokasyrityksestä sijoittuu pääkaupunkiseudulle.

Kun yleensä yritysostot ohittavat uusien tulokkaiden määrän, niin kuluvana vuonna on uusia yrityksiä listattu fuusioita enemmän. Kaikenkaikkiaan liikutaan alhaisella tasolla, ulkomaisia yrityksiä on tullut yhteensä vasta 85. "Tasaisesti eri alueilta."

Viime aikoina on tullut etenkin tieto- ja viestintäteknologian yrityksiä. Niiden osuus on ulkomaisista tänäkin vuonna noin kolmannes. Myös kauppa on vahvistunut runsaan vuosikymmenen ajan. "Ulkomaisilla emoilla on selkeä konsepti, saavat hyvän toimintaedun."



Intiassa vastikään


"Parasta on mennä maailmalle, kohdemaihin ja suoraan seulottuihin yrityksiin", Aura kuvaa tehokkainta toimintatapaa.

"Nokia on meille hyvä ovenavaaja."

Kiinaa ei ole vielä kartoitettu. Vaikka pelkästään Shanghaista tulee 30-40 yritystä Eurooppaan vuosittain. Sen sijaan Venäjää ja Intiaa on koluttu nyt pari vuotta.

"Kummastakin tulee meidän toimenpitein yksi tai kaksi yritystä vuodessa." Äskettäisellä Intian matkalla käytiin peräti 40 yrityskohteessa.

Alkuvuodesta Intian työstämistä jatketaan ministeri Paula Lehtomäen seurueen voimin.

Intia itseasiassa vastaanottaa vasta kolmanneksen siitä, mitä Suomeen investoidaan ulkoa. Samalla rahalla tosin saa siellä enemmän kuin meillä, Aura myöntää.

Ilmoita asiavirheestä