Sievi "Kukaan ei tiedä, onko tämä kirkkoa vai herätysliikettä", tokaisi Herättäjä-yhdistyksen puheenjohtaja, professori Jaakko Elenius pohdiskellessaan tämän päivän körttiläisyyden olemusta Sievin herättäjäjuhlien yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Juhlakentällä ja sen liepeillä parveili noin 25 000 ihmistä. Pieni pintaraapaisu osoitti joukon olevan kuin Suomi ja suomalaiset pienoiskoossa. Mukana oli väkeä vauvasta vanhuksiin, hiekkaa heitteleviä lapsia, rullaluistelijapoikia, napapaitaan pukeutuneita tyttöjä, vammaisia, iloisia, surullisia, ja saattoipa joukosta bongata naiseksi pukeutuneen miehenkin.
Tarkkaavaisimmat huomasivat itse Helsingin piispan Eero Huovisen astelevan hymyssä suin väenpaljouden keskellä. Toki siellä oli Oulun piispa Samuel Salmikin. Oli tehtaan johtajia ja omistajia, toimihenkilöitä, työmiehiä, maanviljelijöitä, eläkeläisiä. Kaikkia meitä. Mukana myös teeveestä tuttu näyttelijä Eeva-Maija Haukinen, joka puhui illan seuroissa.
"Meneehän tämä ekumeenisuuden merkeissä", tokaisi juhlakentältä tavoitettu ortodoksiseen kirkkoon kuuluva yrittäjä Hannu Hartikainen Nivalasta. Toista kertaa herättäjäjuhlille osallistuva, blues-musiikkia soittava Hartikainen sanoo kuuntelevansa mielellään Siionin virsien veisuuta.
"Täällä on kivaa. On jumalattomasti ihmisiä ja kaikki selvin päin. Väki on kuulemma niin rehellistäkin, että jos heittää vitosen maahan ja panee sen mukaan lapun, johon on kirjoittanut nimensä, saa hakea rahan löytötavaratoimistosta", Hartikainen tokaisee hymyssä suin ja osoittaa kaulassaan olevaa ristiriipusta, jossa lukee "suojele ja varjele".
Hienovarainen taudinmääritys
Päiväseurat alkoivat körttiläisten taistelulauluksi ristityllä virrellä "Jumala ompi linnamme". Virsi on ollut heränneitten tunnusvirsi jo 163 vuotta, eli siitä lähtien kun körttisille mätkittiin uskontoimista sakkoja Kalajoen käräjillä.
Professori Jaakko Elenius arvioi herättäjäjuhlien tunnuksen "minä annan teille levon" sisältävän paikallisten järjestäjien epäsuoran diagnoosin suomalaisesta nyky-yhteiskunnasta. Se on hienovarainen taudinmääritys; niitä väsyttää, ne ovat uupuneita, niiden asiat eivät ole hyvin. Niitä itkettää. Ne tarvitsevat lohtua ja lepopaikkaa.
"Arkinen työnteko, jonka uuvuttamille Jeesuksen lupaus levosta näyttäisi liittyvän, on meillä suomalaisella kovassa kurssissa", Elenius sanoi. Työnteon arvostus on kasvanut uskonnon maaperästä. Puolen vuosituhannen ajan meitä on opetettu, että työ on pyhää, pyhä velvollisuus.
"Nykyisen työelämän piirteisiin kuuluu, että osa on pitkäaikaisesti työttömänä, osa ihmisistä tekee liikaa työtä. Työn kuormituksen lisääntyminen on muuttanut perheen roolia. Kiristyvä kilpailu tekee perhe-elämästäkin suorittamista", Elenius mainitsi.
Juhlat päättyvät tänään
Diplomi-insinööri Arvo Aho Helsingistä muistutti, ettei kaikkia suinkaan kahlehdi ruumiillisen työn orjuus. Toisia painaa lisääntyvä suorituksia vaativa ympäristö. Ihmiset kokevat ihmisarvonsa kytkeytyvän onnistumisiin ja kiristyvään kilpailuun.
Juhlakentällä järjestettyjen seurojen lisäksi herättäjäjuhlien lauantai oli täynnä monen sorttista ohjelmaa aina pappien tapaamisesta nuorten illanviettoon. Päivän virallinen ohjelma päättyi iltayön urkukonserttiin.
Herättäjäjuhlat jatkuvat sunnuntaina aamuseuroilla kello 8 ja loppuvat kello 14 alkaviin päätösseuroihin, joiden lopuksi körttikansa polvistuu rukoukseen ja veisaa kiitosvirren.