Hyvää Itsenäisyyspäivän aattoa kaikille tasapuolisesti!
Yllätys, yllätys, en nyt kirjoitakaan Oulun seudun asioista vaan maanpuolustustahdosta. Kuka maksaa ja mitä?
Olen reservinupseeri ja kehtaan sanoa. Kävin Haminassa Reserviupseerikoulun joskus 1970-luvulla.
Silloin taistolaisetkin kävivät RUK:n, jotta he tuntisivat läpikotaisin organisaation, missä vallankumous tehdään ja mitä vastaan taistellaan.
Luonnollisesti katson huomisesta Kalevasta mielenkiinnolla, keitä on ylennetty kapteeneiksi ja majureiksi.
Täällä toimituksessahan on ne nimet kirjattu lehden sivuille. Innostukseni lisätä oma nimeni majuriksi ylennettyjen joukkoon ei ollut niin suuri, että olisin sujauttanut sen lyhyeen listaan.
Jos olisin niin tehnyt, saattaisin olla suomalaisten joukossa tänään valtakunnan ehkäpä ei ensimmäinen, mutta ainakin tuorein valemajuri. Ehkä työtön valemajuri.
Maltan siis odottaa kapteenin kolmea ruusuketta. Jospa seuraava presidentti lähettää siitä minulle kirjeen. Koiviston ja Ahtisaaren nimikirjoitukset löytyvät jo jostakin pölyttyneestä paperipinostani. Haloselta terveiset jäivät väliin.
Suomessa reserviläisen on käytävä kertausharjoituksissa ylennyksien eteen. Lisäksi hänen on kuuluttava kriisiajan organisaatioon. Ylennyksiä ei myönnetä tyhjästä. On oltava mukana suunnitelmissa, jos...
Nyt kertausharjoitusten määrää ollaan vähentämässä. Valtio haluaa säästää. Kertaus-harjoituksista pitää maksaa harjoitukseen kutsutuille reserviläispalkka ja päiväraha sekä matkakustannukset. Tuhansien ihmisten kertauttaminen maksaa.
Koska kertausharjoituksia ei enää järjestetä entiseen malliin, niin jotenkin on varmistettava, että homma toimii tositilanteessa. Siksi on keksitty vapaaehtoiset kertausharjoitukset.
Pääasiassa tuhannet suomalaiset reserviupseerit osallistuvat vuosittain Puolustusvoimien kutsumiin vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin.
Nuo harjoitukset järjestetään työajan ulkopuolella viikonloppuisin. Harjoitus alkaa yleensä jo perjantai-iltana ja kestää sunnuntaihin. Työnantajalle kertausharjoituksesta ei koidu minkäänlaisia kustannuksia.
Lystistä reserviläiselle maksetaan hieman alle vitosen oleva päiväraha sekä edestakainen matka halvimman taksan mukaisesti harjoituspaikalle. Kustannus reserviläistä kohti on parikymppiä ja sapuskat.
Kuinka kauan reserviläisillä riittää maanpuolustustahtoa?
Kuka viitsii omalla ajalla, omalla rahalla käydä vapaaehtoisesti kertaamassa?
Ennusmerkit ovat heikot. Viimeksi kun kertausharjoituksiin tuli oikea kutsu, tilaisuuteen saapuivat lähes kaikki reserviläiset. Tuosta on aikaa kymmenen vuotta.
Muutama vuosi sitten vapaaehtoisesta upseereille suunnatusta harjoituksesta oli poissa jo kolmannes. Viimeksi kun kävin höynäytettävänä, jo yli puolet loisti poissaolollaan.
Noissa vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa ei ryömitä eikä äkseerata, vaan niissä Puolustusvoimat hyödyntää monipuolisesti suomalaisten pitkälle koulutettujen ihmisten erityisosaamista.
Konsulteilta tuota osaamista ei voi eikä uskalla ostaa. Konsulteilta ei vaadita minkäänlaista ammattitaitoa.
Vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa ollaan usein tekemisissä salaisten asioiden kanssa. Ei niitä voi luovuttaa konsulttien käsiin, jotka toimivat ulkomaisen pääoman omistamissa yrityksissä. Niistä ei voi reserviläinenkään elämöidä.
Puolustusvoimat ja Suomi tarvitsevat suomalaisia kertausharjoituksissa käyviä reserviläisiä.
Mitä Suomi on valmis maksamaan euroina tai sitten markkoina itsenäisyydestään?