Ihmeiden aika ei ole ohi vaan kenties edessäpäin. Suomesta alkaa hiljalleen kuoriutua varteenotettava palloilumaa myös muissa lajeissa kuin pelkästään jääkiekossa. Seuraamme pohjoisten palloilumahtien Ruotsin, Tanskan ja Norjan jalanjälkiä.
Sitä paitsi Suomi on tänä vuonna mennyt niistä ohi. Suomi ponnisti ainoana Pohjoismaana mukaan lentopallon ja koripallon MM-kisoihin. Se ei ole mitätön saavutus, sillä lento- ja koripallo kuuluvat maailman suurimpiin urheilulajeihin.
Puolan Katowicessa ja Espanjan Bilbaossa pelatuissa arvokisoissa Suomi osoitti kuuluvansa kärkimaiden joukkoon, vaikka mitalisijoituksista olikin turha haaveilla, vielä.
Runsaan viiden miljoonan asukkaan Suomen selviytyminen turnauksiin kertoo palloilukulttuurin kehittymisestä. Elävä toimintakulttuuri muodostuu harrastajien, seuratason, valmennuksen, sarjamuodon ja yleisöpohjan yhteispelistä. Maajoukkueiden esiintyminen MM-tasolla toi uusia faneja ja harrastajia molemmille lajeille.
Eikä sovi unohtaa, että Suomi menestyi huimasti jääkiekossa tänä keväänä. Olympialaisista joukkue toi pronssia, MM-kisoista hopeaa. Salibandyssä Suomi kuuluu viiden parhaan joukkoon maailmassa.
Kehitys kohti palloilulajeja on ollut tavallaan vääjäämätön urheiluhullussa maassa. Kun takavuosikymmenien suurmenestys yksilölajeissa on vuosi vuodelta hiipunut ja jäänyt usein keihäänheittäjien varaan, uusille lajeille on ollut suoranaista tilausta.
Parhaillaan Suomi pelaa jalkapallon EM-karsinnoissa pääsystä vuoden 2016 tur-
naukseen Ranskaan. Matka on kivinen mutta mahdollinen. EM-kisoissa pelaa aiemman 16 sijasta 24 maata. Moni odottaa, että jalkapallomenestys kruunaisi urheilun muutoksen.
Pääkirjoitus