Suomi on Venäjälle menevän transitoliikenteen ykkönen lähes kaikissa tavarakuljetuksissa. Suomen vahvuuksina pidetään turvallisuutta, sujuvuutta ja välivarastoinnin helppoutta.
Rekkajonoista huolimatta Suomi pärjää hyvin myös toimitusajan ennustettavuudessa, mikä tarkoittaa tavaran saapumista sovittuun aikaan perille. Saksan, Puolan ja Valko-Venäjän kautta kulkeva transitoreitti Venäjälle vie yleensä kaksin verroin enemmän aikaa.
Suomen miinuksena on korkea kustannustaso. Kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan nouse niin kalliiksi kuin on luultu, jos niitä verrataan muihin reitteihin, sanoo projektipäällikkö Jari Jumpponen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Siellä selvitellään parhaillaan, millä perusteilla yritykset valitsevat reitin Venäjän markkinoille. Samalla tutkitaan, mitkä ovat Suomen-reitin vahvuudet verrattuna Baltian tai Saksan ja Puolan kautta kulkeviin reitteihin.
Turvallisuus ennen kaikkea
Selvityksen perusteella näyttää siltä, että reittivalinnassa painottuvat muun muassa hinta, aika, palvelut ja turvallisuus. Hinta on tärkein ja aika toiseksi tärkein reitin valintaan vaikuttava tekijä. Turvallisuus ja palvelut ovat keskenään yhtä tärkeitä. Turvallisuus nousee kuitenkin omaan kastiinsa. Yritykset eivät hyväksy hinnan laskua turvallisuuden kustannuksella. Kysely suunnattiin kansainvälisille yrityksille. Vastauksia saatiin 16 yritykseltä. Toimialoista olivat mukana autonvalmistajat, elektroniikkateollisuus ja kosmetiikka-ala. Päätökset kuljetusreiteistä tehdään yleensä yritysten pääkonttoreissa tai Länsi-Euroopan jakelukeskuksissa.
Kyselyn mukaan autonvalmistajat pitävät tarkkaan huolen siitä, että heidän sanansa painaa kuljetusreittien valinnassa. Sen sijaan elektroniikka-alalla ostaja on keskeisessä roolissa reitin valitsijana.
Suomen kautta tuotiin Venäjälle viime vuonna tavaraa yli 30 miljardin euron arvosta. Määrästä yli 24 miljardia euroa oli transitotavaraa. Vaikka Suomi saa tutkimuksessa hyvät arvosanat, ei syytä liikaan itsevarmuuteen ole. Transitoliikenteen kakkua ovat jakamassa myös Baltian maat ja Venäjän omat satamat. Baltian maiden kautta kulkevia reittejä käyttävien kokemukset ovat jo nyt positiivisemmat kuin yleinen mielikuva antaa odottaa.
Autoista varaosiin
Transitomarkkinoiden kehitys riippuu Venäjän oman logistiikan ja tuotannon kehittymisestä. Transitoliikenteen olemassaolo on seurausta siitä, ettei Venäjän omien satamien kapasiteetti toistaiseksi riitä käsittelemään kasvavan ulkomaankaupan kuljetuksia. Pietarin satama on yksi liikenteen solmukohdista. Kun siellä saadaan varastointitilat rakennettua, transitoliikenteeseen -- etenkin autokuljetuksiin -- voi tulla tuntuvia muutoksia.
Autonvalmistajatkin ovat siirtäneet hiljakseen omaa tuotantoaan Venäjälle. Fordilla on jo siellä tehdas, jossa valmistui 35 000 kappaletta Focus-malleja vuonna 2005. Toyota on ilmoittanut avaavansa tehtaan tänä vuonna. Vuonna 2005 ulkomaisten autonvalmistajien tuotanto Venäjällä oli 150 000 autoa eli vajaat 10 prosenttia uusien autojen myynnistä.
Autokuljetusten vähentyminen tätä kautta ei välttämättä kuitenkaan vähennä transitoliikennettä. Se voi jatkua autonosien kuljettamisena, sillä Venäjällä alan alihankintaverkosto on yhä varsin vaatimaton. Optimistisimpien arvioiden mukaan autonvaraosia sisältävien konttien määrä ylittää vuoteen 2010 mennessä miljoonan kontin rajan.