Suomen puheenjohtajuusvuosi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjissä alkoi paukkuen. Ulkoministeri Ilkka Kanerva ampui heti tammikuussa Ukrainaan ja Moldovaan, helmikuussa olivat vuorossa Georgia, Armenia ja Azerbaidzhan. Huhtikuussa piti käydä Keski-Aasiassa katsomassa, mitä ikioma järjestö noissa epädemokratioissa puuhailee.
Suomen puheenjohtajuuden teemat ja painotukset saivat ainakin kotimaan mediassa runsaasti myönteistä näkyvyyttä. Sitten kävi sattuneesta syystä toisin ja huomio kohdistui muualle.
Nyt Suomen vetovuoro lähestyy puoliväliä, eikä kiinnostus Etyjiin ole palannut. Onko Suomi vetänyt Kanervan jälkeen länget kaulaan?
No ei tietenkään. Uusi ulkoministeri Alexander Stubb on ottanut hommat hoitaakseen. Hänellä riittää mielenkiintoa ja jaksamista. Hänen on täytynyt lukea itsensä sisään muun muassa "jäädytettyihin konflikteihin" eli Moldovaan, Etelä-Ossetiaan ja Vuoristo-Karabahiin. Hän harjoittaa aktiivia puhelindiplomatiaa ja soitti esimerkiksi viime maanantaina Georgian presidentille Mihail Saakashvilille. - Abhasian konflikti ei ole kuitenkaan ensisijaisesti Etyjin vaan YK:n tontilla.
Suomen painotukset ovat ennallaan ja keskeinen niistä on jatkuvuus: Etyjillä on yhä merkitystä. Se tulee olemaan Stubbin pääviesti myös kolmelle Keski-Aasian maalle, joihin hän suorittaa viivästyneen vierailun kesäkuussa. Huipennus koetaan 56 jäsenmaan ministerikokouksessa Helsingissä joulukuussa.
Kun puheenjohtajuuden gloria henkilöityi ensin Kanervaan, niin nyt kaikki ongelmat päätyvät Stubbin pöydälle. Ulkoministeriöstä kehaistaan, että järjestölle on taas väännetty budjetti ja maakohtaisista maksuosuuksista ollaan sopimassa.
Etukäteen pelättiin, mikä kolmesta isosta uhkakuvasta paukahtaa Suomen sylissä. Ne olivat Venäjän vaalitarkkailusoppa, Kosovo ja sopimus Euroopan tavanomaisesta aseistuksesta (Tae).
Venäjän duumanvaalit joulukuussa johtivatkin ikävään törmäykseen. Etyjin vaalitarkkailusta vastaava toimisto Odihr päätti lopulta olla lähettämättä lainkaan tarkkailijoita, koska se katsoi, että Venäjä ketkutteli viisumien kanssa ja rajasi liikaa tarkkailijoiden maassaolo-oikeutta.
Venäjä puolestaan katsoi, ettei se ole enää mikään siirtymävaiheessa oleva puolidemokratia, joten Etyjin toimistolla ei ole syytä paisutella tarkkailuoperaatiota. Venäjällä osoitettiin sormella erityisesti Odihrin itävaltalaista johtajaa, joka tyssäsi hankkeen. Etyj-maiden parlamentaarikkoryhmä pyrähti samaan aikaan Venäjän vaalihuoneille.
Odihrin pomolla on paljon valtaa. Päätökset tehtiin Suomen mielestä toimivaltuuksien puitteissa. Se taas, että Odihr on juuri nyt saamassa uuden, slovenialaisen johtajan, on eri asia.
Kaksi muuta Etyjin reviirille kuuluvaa pommia on jäänyt vielä luojan kiitos suutareiksi. Venäjä ilmoitti viime vuonna, ettei se aio toistaiseksi noudattaa Tae-sopimusta. Nato on tehnyt asiasta yhden ehdotuksen, mutta jatko on pelkästään epäselvä. Mitään ei välttämättä tapahdu ennen Yhdysvaltain vallanvaihdosta.
Kosovossa puolestaan on Etyjin kannalta sikäli hyvä tilanne, että se voisi olla paljon huonompi. Järjestöllä on siellä suurin missionsa, mutta jäsenmaat Venäjä ja Serbia ovat sallineet sille vain kuukauden lisäaikaa kerrallaan. Etyj on ainoa kansainvälinen järjestö, joka toimii koko Kosovossa - myös serbialueella. Vaihtoehtona on koko tukioperaation purku. Se olisi tietenkin järjetöntä ja tappio puheenjohtajalle.