Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) epäilee, että EU:n turvatakuista ja jäsenmaiden keskinäisestä solidaarisuudesta käytävään kotimaiseen keskusteluun sotkeutuu mielikuvia Suomen yya-ajalta. Hänen mielestään samalla on tehty liiallisia kärjistyksiä.
Koskinen muistuttaa, että Suomi halusi yya-aikana pitää mahdollisimman korkean kynnyksen mahdollisen konsultoinnin aloittamisessa Neuvostoliiton kanssa.
"Unioniyhteistyössä konsultoinnissa on hyvä olla matala kynnys. Jäsenmaa pyytää apua eikä sitä lähetetä pyytämättä ja muut tulevat silloin auttamaan. Jokainen jäsenmaa päättää itsenäisesti avun antamisen muodosta", hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen Johannes Koskinen korostaa.
Apu voisi olla
taloudellista
Koskinen pitää tärkeänä, että hyökkäyksen kohteeksi joutunutta EU:n jäsentä toiset voisivat auttaa taloudellisesti, humanitäärisesti tai sotilaallisesti.
"Olennaista olisi, että EU:n puolustuspolitiikan kehittämisessä kiinnitettäisiin huomiota yhteistoimintaan, jolloin jäsenmaat ovat erilaisin solidaarisin keinoin velvollisia tulemaan auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. "
Koskinen arvioi, että hallituksen välisessä konferenssissa esillä olevilla turvatakuumuotoilulla EU:sta ei ole tulossa sotilasliittoa.
Hän muistuttaa, että kotimaisessa keskustelussa on puhuttu sotilaallisesta liittoutumattomuudesta.
Tovereiden linjat
kapeammalle uralle
Koskisen mielestä keskeisten demaripoliitikkojen turvallisuuspoliittiset näkemykset ovat loppujen lopuksi aika lähellä toisiaan. Hän tulkitsee, että vain yksityiskohdissa on eroja.
Koskinen naurahtaa ryhmätoverinsa, kansaedustaja Kimmo Kiljusen (sd.)laatimalle nelikentälle, johon hän sijoitteli keskeiset demarit.
SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen on liittoutumisen ja yhteisen EU:n puolustuksen kannalla.
Nato-jäsenyyttä kannattavaa mutta yhteistä EU-puolustusta vastustavaa linjaa edustaa presidentti Martti Ahtisaari. Presidentti Mauno Koivisto sanoo molemmille tiukasti ei.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja kannattaa puolustuksen kehittämistä, mutta haraa vastaan liittoutumisessa.
"Nelikentän sijaan olisi voinut käyttää vektorianalyysiä. Luonteeltaan se oli aika karkea jaottelu eikä siinä huomioitu kuinka kaukana keskipisteestä eri henkilöiden mielipiteet ovat", Koskinen päättelee.
Koskinen arvelee, että turvatakuiden solidaarisuuslausekkeen muovaaminen vetää demareiden linjoja kapeammalle uralle.
"Lähiviikkojen jälkeen on helpompaa asettaa Suomen kohdalta reunapuita", Koskinen viittaa turvallisuuspoliittiseen asemaamme tulevaisuudessa.
Hän myöntää, että demareiden keskuudessa on Nato-jäsenyyden osalta painotuseroja.
USA:n dominoiva-
rooli karsastaa
Koskisen mielestä Nato-jäsenyyden osalta ei ole mitään pakottavaa tarvetta tehdä nopeita ratkaisuja. Ajankohta ei ole edes välttämättä ensi vuonna valmistuva turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteko.
"Pidän tärkeänä, että saisimme selville millaiseksi Nato on muotoutumassa EU:n puolustusyhteistyön muuttaessa jonkin verran luonnettaan."
Koskinen kysyy, onko USA:n rooli Natossa yhtä dominoiva kuin tähän asti? Vaarana on hänen mielestään myös se, että Nato mielletään rikkaiden maiden blokiksi.
Koskinen muistuttaa, että turvallisuuspoliittisessa linjauksessa on otettava huomioon maamme maantieteellinen sijainti ja Venäjän kehitys.