Teleoperaattori Elisa Oyj on valmis yhteistyöhön ja laajentumisiin maakuntien puhelinyhtiöiden kanssa. Tällä hetkellä voimavarat on kuitenkin suunnattu kolmannen sukupolven kännyköiden eli 3G:n tarjoamien palveluiden myyntiin.
Helsingin Puhelinyhdistyksestä HPY:stä ja kännykkäoperaattori Radiolinjasta syntynyt pörssiyhtiö Elisa on hankkinut maakunnista omistukseensa Tampereen, Jyväskylän ja Joensuun paikalliset puhelinyhtiöt.
"Olemme aina kiinnostuneita yhteistyöstä paikallisten puhelinyhtiöiden kanssa. Meillä on nytkin verkkopuolella yhteistyötä muun muassa Oulun Puhelimen kanssa", sanoo Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila.
Määrä kuusinkertaistuu
Viime huhtikuussa lainsäätäjä salli, että operaattorit voivat rakentaa kolmannen sukupolven kännyköistä palvelupaketteja, joissa kuluttajille tarjotaan sekä itse laite että erilaisia palveluita.
Kaikki operaattorit ovat kiitelleet päätöstä. Samalla operaattorien raju hintakilpailu asiakkaista on rauhoittunut.
"Lainmuutos toi sitä, mitä haimme eli uutta teknologiaa Suomen markkinoille. Nokian ja muidenkin kännykkävalmistajien päätelaitteet, 3G-kännykät ovat nyt kypsässä vaiheessa ja ne ovat helppokäyttöisiä", kertoo Mattila.
Hänen mukaansa operaattorit keskittyvät nyt huolehtimaan vanhoista asiakkaista ja tuomaan asiakkaille uusia 3G-palveluita. Elisassa uusien liittymien myynnistä noin puolet on 3G-paketteja.
Maaliskuussa Suomessa oli noin 50 000 kolmannen sukupolven kännykkää. Mattila arvioi, että vuodenvaihteessa 3G-käyttäjiä voi olla jo 300 000. Tällä hetkellä 3G-palveluista pääsevät nauttimaan vain suurimpien kaupunkien asukkaat, koska 3G-verkkoa rakennetaan parhaillaan.
Mattila uskoo, että noin 90 prosentin 3G-peitto saavutetaan viimeistään 2009. Lisää tilaa tulee, kun taajuusalue 900 megahertsiä vapautuu 3G:n käyttöön.
Suomi sijoittuu 3G-palveluiden käytössä EU:n 25 jäsenmaan joukossa puolenvälin alapuolelle. Mattilan mukaan italialaiset pitävät kärkisijaa kolmannen sukupolven kännyköiden käytössä.
"Italialaiset ovat innokkaita testaamaan kaikkea uutta. Italiassa myös operaattorit ja lainsäätäjä ovat toimineet pitkään tiiviissä yhteistyössä uusien markkinoiden avaamiseksi. Suomessa operaattorit ajautuivat hintakilpailuun, mutta nyt Suomi on pääsemässä vauhtiin ja ottaa edelläkävijämaita kiinni."
Oulun menettely outoa
Mattila vieroksuu sitä, että Oulussa kaupunki on lähtenyt mukaan langattomien wlan-lähiverkkojen rakennustyöhön. "Mielestäni sellaiset palvelut (wlan) pitäisi jättää kaupallisten yhtiöiden tehtäviksi eikä käyttää palveluiden rakentamiseen veronmaksajien rahoja. Wlan-verkoilla saadaan vain pieniä verkkosaarekkeita."
"Oulu on teknologia- ja mobiilikaupunki ja siksi ymmärrän hyvin, että kaupunki on omistajana paikallisessa puhelinyhtiössä."
Itsenäisten puhelinyhtiöiden muodostamasta Finnet-ryhmästä osa on lähtenyt yhteistyöhön tanskalaisen teleoperaattorin TDC Songin kanssa. Muutamien isojen Finnet-yhtiöiden on uumoiltu lähtevän yhteistyöhön Elisan kanssa.
"En ota kantaa kantaa Finnet-leirin jakoon. Erilaisia kumppanuuksia syntyy ja kuolee jatkuvasti. Se on aivan normaalia liiketoimintaa", kuittaa Mattila.
Tällä hetkellä Suomessa toimii kolme isoa valtakunnallista kännykkäoperaattoria, jotka ovat suuruusjärjestyksessä Sonera, Elisa ja Dna.
Onko Suomessa vastedeskin tilaa kolmelle operaattorille?
"Jos toiminta on tehokasta ja operaattori pystyy tuottamaan palveluita, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan, niin silloin asia on selvä", vastaa Mattila.
Hän muistuttaa, että Suomessa on vain hieman yli viisi miljoonaa asukasta, jotka asuvat erittäin laajalla alueella. Se tarkoittaa, että tietoliikenneverkkojen rakentaminen maksaa paljon. Lisäksi Suomessa puheluiden hinnat ovat painuneet hyvin alas.
"Voi käydä niin, että jatkossa ei ole enää tilaa kolmelle toimijalle, mutta markkinat päättävät, onko tilaa vai ei."
Maailmalla 3G on jo arkipäivää Japanissa ja Etelä-Koreassa.