Suomi ottaa tänä vuonna pakolaisia muun muassa Irakista, Burmasta ja Kongosta. Kiintiö on viime vuosien tapaan 750 pakolaista. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan maailmassa on vähintään 150 000 pakolaista, jotka tarvitsevat kiireellisesti uutta asuinmaata.
Suomen kiintiö on edelleen reilusti alle pohjoismaisen keskitason. Esimerkiksi Ruotsi ottaa 1 900 ja Norja 1 200 kiintiöpakolaista vuodessa. Suomen kiintiöstä käytiin viimeksi keskustelua hallitusta muodostettaessa. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r.) mukaan silloin sovittiin, että määrä säilyy samana koko hallituskauden.
Suurin yksittäinen Suomeen saapuva joukko on 300 irakilaista. Irakilaispakolaisia on leireillä muun muassa Jordaniassa ja Syyriassa. Suomi ottaa heitä tänä vuonna Syyrian leireiltä.
-- Irakilaiset otetaan tällä kertaa Syyriasta, koska Yhdysvallat ei heitä sieltä voi tai halua ottaa, sanoo Thorsin erityisavustaja Thomas Bergman.
Yhdysvallat on suurin kiintiöpakolaisten vastaanottaja maailmassa. Sen kiintiö on kymmeniä tuhansia vuodessa. Muita suuria ovat Kanada ja Australia. Yhdysvallat ottaa irakilaispakolaisensa Jordaniasta, johon sillä on paremmat suhteet kuin Syyriaan.
Urbaanipakolaisesta kiintiöpakolaiseksi
Irakilaisten lisäksi Suomi ottaa 200 Thaimaassa oleskelevaa pakolaista. Heistä 150 on burmalaisia ja 50 niin sanottuja urbaanipakolaisia.
Urbaanipakolaiset edustavat eri kansallisuuksia. He eivät asu leireillä, vaan yrittävät sinnitellä vieraassa maassa omin avuin ilman virallista pakolaisstatusta. He ovat ottaneet omin päin yhteyttä UNHCR:ään, joka on todennut, etteivät he voi palata kotimaahansa.
Afrikasta Suomi ottaa vastaan 150 pakolaista. He ovat kongolaisia, jotka elävät pakolaisleirillä Ruandassa.
Henkensä kaupalla todistaneille sata paikkaa
Lisäksi Suomi varautuu vastaanottamaan sata hätätapauspakolaista. Sellaisia ovat esimerkiksi kansainvälisessä rikostuomioistuimessa tai Jugoslavian kansainvälisessä rikostuomioistuimessa todistaneet henkilöt, jotka tarvitsevat uuden asuinmaan turvallisuutensa tähden.
Maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä keskusteli pakolaiskiintiöistä keskiviikkona. Ministeri Thors päätti keskustelujen pohjalta pakolaiskiintiön lopullisesta kohdentamisesta. Syksyllä tehty alustava päätös tarkentui vain siltä osin, että irakilaispakolaiset päätettiin ottaa UNHCR:n toiveen mukaan ensisijaisesti Syyriasta.
Suomi on ottanut kiintiöpakolaisia vuodesta 1985 asti. Aluksi kiintiö oli 100 pakolaista vuodessa. Viime vuodet määrä on ollut sama 750.