Suomi haluaa osallistua Naton nopean toiminnan joukkojen eli NRF-joukkojen toimintaan. Asiasta päätettiin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokouksessa perjantaina.
Suomen osallistuminen on NRF-toimintaa "täydentävää". Koska Suomi ei ole Naton jäsen, niin osallistuminen ei muutoinkaan voi olla samanlaista kuin varsinaisten Nato-maiden.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) korosti, että ratkaisu ei muuta mitenkään Suomen ja Naton suhdetta. Hän luonnehti ratkaisua luonnolliseksi osaksi Suomen ja Naton yhteistyötä. Kokouksessa korostettiin erikseen, että ratkaisu ei merkitse lähentymistä Natoon.
Kokouksessa ei vielä otettu kantaa, mihin toimiin Suomi on valmis NRF-joukoissa osallistumaan. Vanhanen mainitsi kokouksen jälkeen, että Suomen panostuksia arvioidaan seuraavassa vaiheessa. Suomelle sopiva tapa selviää Naton kanssa käytävissä keskusteluissa.
Se tehtiin selväksi, että Suomi ei osallistu mihinkään päivystysvuoroon. Muutoinkin EU:n taistelujoukot ovat Suomen toiminnassa etusijalla.
NRF-toiminnassa on erilaisia muotoja. Suomen ratkaisu edustaa siten kaikkein lievintä osallistumista. Joka tapauksessa Suomi itse päättää, mihin se osallistuu.
Päätös oli yksimielinen
Nopean toiminnan joukkoihin osallistumisesta annetaan eduskunnalle selonteko. Asiasta keskusteltiin yli tunnin ajan, ja Vanhasen mukaan ratkaisu käytiin hyvin tarkasti läpi. Keskustelun sisällöstä hän ei suostunut kertomaan mitään. Päätös oli joka tapauksessa yksimielinen.
Sekä Vanhanen että ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.) korostivat, että ratkaisu syntyi hyvässä yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa.
Suomen osallistumisesta NRF-toimintaan on esitetty hyvin erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja työministeri Tarja Cronberg on suhtautunut asiaan hyvin epäilevästi.
Kokouksessa annettiin Suomen Naton-edustustolle tehtäväksi ilmoittaa päätöksestä sotilasliitolle.
Ei vielä kriisinhallinnassa
NRF (Nato Response Force) -joukot otettiin varsinaisesti käyttöön vuonna 2006. NRF-toiminnalla pyritään vastaamaan uusiin turvallisuushaasteisiin. Olennaista on, että joukot voisivat siirtyä muutamassa päivässä kriisialueelle tai muihin nopeita toimia vaativiin tehtäviin.
Joukot voivat osallistua esimerkiksi evakuointeihin ja pelastustehtäviin. Näiden lisäksi joukkojen tehtävinä voivat olla varsinainen kriisinhallinta ja esimerkiksi terrorismin vastaiset toimet.
Mihinkään kriisinhallintatehtäviin joukkoja ei ole vielä käytetty. Näkyvimmät toimet ovat olleet avustustyöt Pakistanin maanjäristyksessä, Ateenan vuoden 2004 olympiakisojen turvatoimissa ja Katrina-myrskyn jälkiselvittelyssä.
Periaatteessa NRF-joukoissa piti olla alkujaan 25 000 sotilasta. Natolla on ollut kuitenkin suuria vaikeuksia joukkojen kokoamisessa. Nato-maat eivät ole olleet innokkaita antamiaan omia joukkojaan NRF:n käyttöön. Sittemmin vahvuus onkin pudotettu puoleen.