Uusin kansainvälinen oppimisvertailu on suomalaiselle koululaitokselle entistäkin mairittelevampi. Suomi selätti ns. Pisa 2 -tutkimuksessa muut länsimaat sekä matematiikassa, luonnontieteessä että lukutaidossa.
Kaikkien 40 vertailumaan parhaat matematiikan osaajat löytyivät jälleen Aasiasta, jossa Hongkongin 15-vuotiaat selvisivät matematiikkaa arkielämään soveltavista kysymyksistä suomalaisia ikätovereitaan paremmin.
Luonnontieteissä ja lukutaidossa suomalaiset olivat koko vertailun parhaita, joskin luonnontieteissä Japani ylsi miltei tasapisteisiin Suomen kanssa.
Kokonaan uudella osa-alueella ongelmanratkaisussa Suomi sijoittui toiseksi Etelä-Korean jälkeen, jälleen tasoissa Japanin kanssa.
Pisa- eli Programme for International Student Assessment -tutkimus julkistettiin virallisesti vasta tiistain vastaisena yönä, vaikka tulokset ehtivät jo sitä ennen vuotaa julkisuuteen saksalaislehtien kautta.
Vertailu oli toinen laatuaan. Sen tekee teollisuusmaiden järjestö OECD, mutta mukana oli nyt myös yksitoista OECD:n ulkopuolista maata. Tällä kertaa tutkimuksen pääpaino oli viimekertaisen lukutaidon sijasta matematiikassa.
Tiedot kerättiin toissa keväänä. Suomessa kysymyksiin vastasi noin 5 800 peruskoulun 8.-9.-luokkalaista.
Haatainen: Korkea opetustaso kilpailuvaltti
Opetusministeri Tuula Haatainen (sd.) perää lisää resursseja perusopetukseen. Kansainvälisen oppimisvertailun tuloksia kommentoinut Haatainen huomauttaa, että koulurahoitus on meillä teollisuusmaiden keskitasoa.
"Suomalaisen perusopetuksen on selvittävä haasteista myös tulevaisuudessa ja säilytettävä saavutettu korkea taso. Korkea osaamistaso on kilpailuvaltti kansainvälisesti ja siitä on huolehdittava jatkossakin", sanoo opetusministeri kannanotossaan.
Haatainen katsoo, että Suomen huipputulokset kannustavat edelleen vahvistamaan heikoimmin menestyvien oppimisedellytyksiä.
"Suomen vahvuudet ovat tulleet ihailtavalla tavalla esiin tutkimuksessa. Kehittämiskohteet on paikannettava ja niihin puututtava määrätietoisella otteella."
Suomi petrasi sijoitusta luonnontieteissä
Ensimmäinen Pisa-tutkimus julkistettiin vuonna 2001. Suomi oli tuolloin lukutaidon ykkösmaa ja kärjen tuntumassa muissakin aineissa.
Etenkin Saksasta lappasi Suomeen vieraita etsimään menestyksen avaimia, sillä oma kehnohko sijoitus oli Saksalle karvas pettymys. Uudessa tutkimuksessa tulokset ovat hieman paremmat, mutta Saksa jää edelleen keskikastiin ja taitoerot ovat siellä yhä hyvin suuret. Suomen vahvuuksiin taas kuuluu kansainvälisesti verrattuna pieni hajonta oppilaiden välillä.
Edelliskertaan verrattuna selvimmin Suomi petrasi nyt luonnontieteissä. Matematiikassa sijoituseroja saattaa selittää se, että tutkimus oli sen osalta laajempi kuin viimeksi, mutta luonnontieteissä mittarit olivat samanlaiset molemmilla kerroilla.
Sen sijaan lukutaitovertailussa huippulukijoiden määrä näyttäisi Suomessa vähentyneen. Tutkijat varovat kuitenkin vetämästä varmoja johtopäätöksiä, koska viimeksi lukutaitoa mitattiin perusteellisemmin kuin nyt.
Tämä voi osaltaan selittää eroa nimenomaan osaamishaitarin yläpäässä, jossa huipuilla oli tuolloin parempi mahdollisuus näyttää kykynsä.
Mittauskohteena
opitun soveltaminen
Pisa-tutkimusta leimaa tehtävien arkisuus. Esimerkiksi matematiikassa oppilaat eivät mittaa kulmia tai ratko yhtälöitä. Sen sijaan he joutuvat miettimään, loppuisivatko laudat kesken kukkapenkin aitaamisessa ja vedätetäänkö kuulijaa tilastojen avulla ryöstöjen lisääntymisestä kertovassa uutisessa.
Lähestymistapa voi vaikuttaa siihen, että perinteinen laskutaidon mallimaa Unkari jäi Pisa 2 -tutkimuksessa alle keskitason. Toki myös yhteiskunnan mullistukset ovat koetelleet sikäläistä koululaitosta.
Aasian huippumaat sen sijaan menestyvät Pisa-tutkimuksissa erinomaisesti. Viimeksi Etelä-Korea ja Japani jakoivat keskenään sekä matematiikan että luonnontieteen kirkkaimmat mitalit. Nyt Etelä-Korea sijoittui heti Suomen perään sekä matematiikassa että lukutaidossa.
Euroopan toiseksi paras matematiikkamaa oli Hollanti. Samalta kielialueelta löytyivät itse asiassa koko Euroopan parhaat laskijat, sillä Belgian flaaminkieliset koululaiset pärjäsivät suomalaisia paremmin. Ranskankieliset pudottivat kuitenkin Belgian kokonaisuutena koko vertailun kahdeksannelle eli OECD-maiden kuudennelle sijalle.
Myös Suomessa koulukielellä on väliä. Suomenruotsalaisten menestys jäi keskimäärin suomenkielisiä heikommaksi.