Suomi on siir­ty­nyt te­ras­seil­le

Suomalaiset ovat lopullisesti siirtyneet pihaterasseille viime vuosina. Terassi tai patio, nimellä ei niin väliä. Oleellista on se, että lähes kaikilta sellainen löytyy.

Tuula Tasannon rivitaloasunto sai kylkeensä peruslaudasta nakutellun terassin. Patio odottaa vielä kattamista.
Tuula Tasannon rivitaloasunto sai kylkeensä peruslaudasta nakutellun terassin. Patio odottaa vielä kattamista.
Kuva: Teija Soini

Suomalaiset ovat lopullisesti siirtyneet pihaterasseille viime vuosina. Terassi tai patio, nimellä ei niin väliä. Oleellista on se, että lähes kaikilta sellainen löytyy. Ulkosalla vietettyyn aikaan halutaan nyt entistä enemmän tilaa ja laatua.

Terassien suosiolle ovat raivanneet väylää asuntomessujen prameat esittelyt sekä kansalaisten kasvaneet tulot. Terassiremontit ovat yleistyneet myös rivitaloissa. Parhaillaan remontointia kiihdyttävät valtion tarjoamat tukipuskurit.

"Kahden tai kolmen viime vuoden aikana olen huomannut, että rakentajat ovat kiinnittäneet tiukemmin huomiota terassinsa suunnitteluun ja ulkoasuun. Nyt halutaan selvästi nähdä vaivaa ulkotilan puolesta. En muista, milloin olisin piirtänyt taloa ilman terassia", kertoo arkkitehti Matti Haikola Avartio suunnittelutoimistosta.

Koristeellisia kaunistelijoita suomalaiset eivät vielä ole. Terassit tehdään suorien linjojen mukaan, käytännöllisyys mielessä. Aamukahvit, lehtienluku ja illanistujaiset nousevat arvoonsa. Näyttävyyttä hakevillekin löytyy toki apua; pihahortonomien ammattikunta palvelee, jos on varaa panostaa.

"Yleensä suunnittelu kulkee niin, että ensin mietitään grillausta, sitten ruokailutilaa ja lopulta auringonottoa. Terassin kattaminen ja materiaalivalinnat ovat keskeisessä osassa päätöksentekoa", Haikola sanoo.



Materiaaleissa
uusia puuskia


Perinteinen painekyllästetty lauta toimii edelleen. Sen menekki on selvästi suurinta, vaikka puuteollisuuden uudet jalostuskeksinnöt tuovat tuoreutta terassibisnekseen.

Nikkaroinnin uusin hitti on muoviseoksesta valmistettu terassipinta, jolle luvataan elinikäistä kestävyyttä. Pitkä ikä tuo myös hintaa. Väristä ja sovelluksesta riippuen neliöhinta voi kohota yli 45 euron.

Klassisella painekyllästysmallilla selviää 12 euron neliöhinnalla. Kahden ääripään välillä pyörii niin sanottu lämpökäsitelty puu, josta joutuu latomaan lantteja tiskiin 20 euron edestä neliöltä.

"Uusia tuotteita, kuten muoviseosta, on mainostettu paljon. Se lisää sen kysyntää, mutta ei seos ole syrjäyttänyt peruslautaa. Ruskea uritettu malli on suosituin. Kerran meni kyllä 100 neliön terassille muovipintainen ratkaisu. Siinä tulee jo hintaa", tuumii rautakaupan myyjä Ville Peltola.

Terassilautoja etsineet Katri ja Antti Sunnari tekivät valintansa hinnan mukaan. Painekyllästetty puu koettiin peruskestäväksi ratkaisuksi, vaikka sitä joutuukin huoltamaan taajaan. Sunnarit laskivat, että muovipinta olisi tullut kuusi kertaa kalliimmaksi kuin puu.

"Sellainen 50 neliön terassi siihen tulee. Muussa remontissa käytimme remonttiavustuksia, mutta terassi tehdään itse. Puu on ihan hyvä ratkaisu, rätti vaan käteen ja huoltamaan. Ei se niin paha juttu ole", Sunnarit miettivät.

Vuosikymmeniä pystyssä olleet rivitalot eivät ole terassivarustelultaan kovin massiivisia. Nykytrendin mukaisesti niitäkin viilataan uuteen uskoon. Laajennusremonttia tekevä Tuula Tasannon mukaan pieni terassi kävi epäkäytännölliseksi.

"Seitsemän vuotta tässä on asuttu ja nyt vasta remontoimme. Kimmoke lähti siitä, että saisimme lisätilaa pyykinkuivaukseen, ruokailuun ja lehtienlukuun."

Ilmoita asiavirheestä