Pääkirjoitus

Suomi on oikealla asialla – Unkari ei suinkaan ole vielä päässyt pinteestä

Suomi korostaa, aivan oikein, oikeusvaltioperiaatteen noudattamista EU:ssa ja on ottanut rohkeasti etunojaa perusarvojen puolustamisessa.

Unkarin oikeusministeri Judit Varga joutui maanantaina vastaamaan jäsenmaiden kysymyksiin yleisten asioiden ministerineuvoston kokouksessa Brysselissä. Oikeusvaltio-ongelmista kuultavana ollut Varga syytti muita poliittisesta noitavainosta, mutta Unkaria näpäytettiin heittäytymästä uhrin asemaan. Unkarissa on heikennetty oikeuslaitoksen asemaa, median sananvapautta ja akateemista vapautta. Tulilinjalla ovat myös vähemmistöt ja maahanmuuttajat.
Unkarin oikeusministeri Judit Varga joutui maanantaina vastaamaan jäsenmaiden kysymyksiin yleisten asioiden ministerineuvoston kokouksessa Brysselissä. Oikeusvaltio-ongelmista kuultavana ollut Varga syytti muita poliittisesta noitavainosta, mutta Unkaria näpäytettiin heittäytymästä uhrin asemaan. Unkarissa on heikennetty oikeuslaitoksen asemaa, median sananvapautta ja akateemista vapautta. Tulilinjalla ovat myös vähemmistöt ja maahanmuuttajat.
Kuva: OLIVIER HOSLET

Suomi korostaa, aivan oikein, oikeusvaltioperiaatteen noudattamista EU:ssa ja on ottanut rohkeasti etunojaa perusarvojen puolustamisessa. Unkari ei suinkaan ole vielä päässyt pinteestä, sillä kuulemisille odotetaan jatkoa.

Unkari on joutunut ensimmäistä kertaa vastaamaan muille jäsenmaille kysymyksiin EU:n perusarvojen loukkaamisesta. Harvinainen menettely tuli ajankohtaiseksi Suomen puheenjohtajakaudella, sillä edellinen puheenjohtajamaa Romania ei, sattuneesta syystä, pannut asiassa tikkua ristiin.

Euroopan parlamentti on ollut huolissaan EU:n oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Unkarissa. Siksi se aktivoi vuosi sitten Lissabonin sopimuksen mahdollistaman 7:n artiklan rangaistusmenettelyn.

Pahimmassa tapauksessa Unkari voi menettää äänioikeutensa. Tämä vaatisi kuitenkin kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä ja Puola, joka on keskellä kurinpitomenettelyä, on sanonut tukevansa Unkaria.

Uhmakkaasti käyttäytyvä Unkari ei suinkaan ole päässyt vielä pinteestä, sillä kuulemisille on luvassa jatkoa. Unkari on puolustautunut ärhäkästi oikeusvaltioperiaatteen rikkomissyytöksiä vastaan. Hyökkäys on usein paras puolustus ja Unkarilla on ollut sama menetelmä käytössä kaikkia arvostelijoitaan kohtaan.

Niinpä Suomea on viime kuukausina paneteltu pikkumaisuudesta ja vikoja on etsitty kissojen ja koirien kanssa. Suomessakin voi olla puutteita, mutta ne eivät missään nimessä ole yhteismitallisia Unkarissa nähtyihin vakaviin oikeusvaltioperiaatetta vaarantaviin epäkohtiin.

Yleisten asioiden neuvoston kuulemiseen tullut unkarilaisministeri luonnehti kurinpitomenettelyä poliittiseksi noitavainoksi. Hänelle vastattiin, että Unkarin ei kannata heittäytyä marttyyriksi, kun epäkohdat ovat selvästi näkyvissä.

EU-maissa on kannettu huolta siitä, että Unkari rikkoo EU:n perusarvoja ja oikeusvaltioperiaatetta. Unkarissa on pääministeri Viktor Orbánin ja tämän Fidesz-puolueen johdolla rapautettu oikeuslaitoksen itsenäisyyttä, ja sanavapautta. Myös vähemmistöt ja maahanmuuttajat ovat joutuneet tulilinjalle. Kaiken päällä kukkii laajana rehottava korruptio. Unkari haluaisi itse toimia mallina muulle Euroopalle, mutta jäljet pelottavat.

Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans kiitteleekin Suomea oikeusvaltioperiaatteen nostamisesta esille. Puhetta yleisten asioiden neuvostossa johtaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.). Suomi korostaa oikeusvaltioperiaatetta ja haluaa sitoa sen rahoituskehysneuvotteluihin. Suomi ei ole ajatuksineen yksin, sillä muissakin EU-maissa on kasvavia haluja käyttää kukkaroa keinona yhteisen sopimusperustan noudattamisessa.

Unkarin kovan vastustuksen takana onkin huoli siitä, että se menettäisi EU:lta saamiaan muhkeita rakennerahastovaroja. Pelko on aiheellinen, sillä Unkari on EU:n tukirahojen yksi suurin hyötyjä. Lisäksi EU-tukia on valunut hallitusta lähellä olevien ihmisten ja heidän perheenjäsentensä taskuihin.

Suomen tavoitteena on tehokas mekanismi, jossa EU:n rahoitus kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Suomi pyrkii EU:n perusarvojen palauttamiseen, mikä onkin hyvä johtotähti pienelle jäsenmaalle.