Suomella on ällistyttävän hyvät malmivarat. Ohjelmajohtaja Elias Ekdahl Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK) sanoo, että maankamaraa on Suomessa ja Fennoskandiassa ylipäätään vasta raapaistu.
"Kansainvälisen mittapuun mukaan täällä on etsitty malmeja vasta vähän", hän sanoo. Etsintä luultavasti myös kannattaa, sillä Pohjois- ja Itä-Suomi ovat maailman mittakaavassakin erittäin lupaavia alueita.
Malminetsintä on muuttunut Suomessa EU:n takia kertaheitolla. Kansainväliset yritykset ovat saapuneet Suomeen, ja samalla suomalaiset suuryhtiöt Rautaruukki ja Outokumpu ovat olleet luopumassa toiminnasta.
Suomeen kohdistuneet malminetsintäinvestoinnit kasvoivat viime vuonna 27 prosenttia edellisvuotiseen verrattuna lähinnä ulkomaalaisten ansiosta. Samaan aikaan maailmanlaajuisesti investoinnit supistuivat 15 prosenttia.
GTK:ssa on tiedetty ja uskottu malmeja löytyvän runsaasti. Suomessa on kuitenkin sotien jälkeen kaivoskulttuuri ollut sangen supppeissa kantimissa. Nyt, kun ulkomaiset yhtiöt ovat päässeet töihin, luja usko on alkanut osoittautua todeksi.
Melko laajasti on luultu, että malminetsintä Suomessa turhaa hommaa. Tähän virheelliseen käsitykseen on päädytty sodan jälkeen suljettujen kaivosmarkkinoiden umpinaisessa paineessa.
Viimeisimpien 15 vuoden aikana uusia kaivoksia ei ole avattu. Pinnalta helposti löydettävät malmiot ovatkin harventuneet. "Entisvanhaan löydöt perustuivat kansannäytteisiin. Maanpinta on vain yksi kulutustaso. Nyt pitää mennä hieman syvemmälle", Ekdahl selittää.
Suojelu aiheuttaa kustannuspaineita
Malminetsintään on sijoitettu rahaa kymmenen viime vuoden aikana yli 300 miljoonaa euroa. Mahdollisuuksia on paljon, mutta puitteet pitäisi saada kuntoon.
GTK:n Rovaniemen yksikön aluejohtaja Ahti Silvennoinen toteaa, että ympäristöpoliittiset ratkaisut saattavat uhata Pohjois-Suomen kaivostoimintaa. Jos rajoituksia on liikaa ja suojelualueet estävät yhtiöiden toimintaa, teollisuutta ei GTK:n näkemysten mukaan synny.
Jos esimerkiksi kaivostoiminan sivukiviä pidetään jätelain mukaisina jätteinä, niiden käsittelystä tulee merkittäviä kustannuksia kaivosyhtiöille. Tällaisia tulkintoja on Suomessa tehty ja niistä on valitettu. "Minusta tämä on hyvin vaarallinen tulkinta", jyrähtää Silvennoinen.
Silvennoisen mukaan kaivosyhtiöt seuraavat erittäin tarkasti, miten valituksille käy. Jos lain tulkinta on liian tiukkaa, kustannukset voivat kertyä ratkaisevasti liian suuriksi niin, ettei investointeja tulekaan Suomeen. "Katteet ovat kuitenkin sen verran pieniä", Silvennoinen sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa ei ymmärretä asian laatua, muualla Euroopassa direktiivejä noudatetaan väljemmin.
Ulkomaiset yhtiöt kestävään kaivuutyöhön
Ulkomaisiin kaivosyhtiöihin suhtaudutaan helposti epäluuloisesti. Silvennoinen toteaa, että kaivostoiminta ei suinkaan myllää koko kuntaa nurin. Eivätkä ulkomaiset yhtiöt saapastele Suomeen "raiskaamaan" maankamaraa ja sitten jätä jälkeensä pilattua maata. "Kaivostoiminta on säänneltyä tuotantotoimintaa siinä missä muukin", Silvennoinen sanoo.
Ulkomaiset yhtiöt sitä paitsi hakevat suomalaisia kumppaneita, ja etsintätoimissakin tarvitaan suomalaista henkilöstöä.
Varsinaisessa tuotannossa jo parista lupaavasta kaivoksesta työpaikkoja voi syntyä reilusti yli tuhat.
"Paljon puhuttu matkailu työllistää Lapissa noin 4 000 ihmistä", Silvennoinen muistuttaa mittasuhteista.