Suomen ulkopoliittinen johto nukahti, kun Ruotsi vei Suomen nenän edestä Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman vierailun.
Hoksottimet eivät meillä olleet ihan kohdallaan. Aikaikkuna toiminnalle oli auki viikon päivät, kun oli nähtävissä, että Venäjän ja Yhdysvaltain välit viilenevät Edward Snowdenin turvapaikkapäätöksestä.
Obama perui tapaamisensa presidentti Vladimir Putinin kanssa Moskovassa. Sen sijaan Obama vierailee Tukholmassa syyskuun alussa samalla, kun osallistuu Pietarissa pidettävään G-20-maiden kokoukseen.
Ruotsi toimi nopeasti ja palkintona on himoittu Yhdysvaltain presidentin vierailu, kun tämä joka tapauksessa on tulossa tänne päin maailmaa.
Takavuosina Suomessa totuttiin siihen, että Yhdysvaltain huippupoliitikot pysähtyvät Helsinkiin matkalla Venäjälle. Nyt Suomen hellimää erityisasemaa ei noteerattu.
Obaman vierailu Tukholmaan kielii Yhdysvaltain ulkopoliittisen kiinnostuksen ja painopisteen muutoksesta. Kun suhteet Venäjän kanssa kangertavat, niin Yhdysvallat tiivistää Venäjän lähialueilla omaksumaansa politiikkaa tärkeiksi katsomiensa kumppanien kanssa.
Pohjoismaat koetaan Yhdysvalloissa tärkeänä viiteryhmänä, jossa Ruotsilla on johtava asema. Ruotsi myös mielellään käyttää pohjoismaista johtajuutta, vaikka Suomessa kuvitellaan, että pohjoismaat lähtevät keskenään tasavertaisesta asemasta.
Yhdysvaltain presidentin vierailuun Ruotsissa liittyy vahva Nato-viesti. Ruotsin odotetaan olevan se maa, joka seuraavaksi hakee Naton jäsenyyttä. Yhdysvallat on avoimesti ilmaissut, että se toivottaa Ruotsin ja Suomen tervetulleeksi Natoon. Suomelle jää nyt seurailijan rooli Ruotsin vanavedessä.