Suomi myöntää, että vesilintujen kevätmetsästyksessä on ammuttu liikaa haahkoja, isokoskeloita, pilkkasiipiä ja tukkakoskeloita.
Hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi perjantaina vastineen EU-komission kevätmetsästystä koskevaan kanteeseen ja myönsi, että näiden neljän lintulajin osalta metsästys ei ole ollut lintudirektiivin mukaista.
Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajat ovat kuitenkin edelleen eri mieltä, eivätkä olisi halunneet myöntää komissiolle, että lintuja olisi ammuttu liikaa. Ahvenanmaalla katsotaan, että Suomen ei pitäisi myöntää komission kannetta miltään osilta oikeaksi.
Vesilintuja metsästetään keväisin Ahvenanmaalla sekä joissakin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan kunnissa. Suomi on saanut EU-komissiolta kanteen koskien sekä Ahvenanmaan että Manner-Suomen käytäntöä. Suomen tavoite on, että perinteinen kevätmetsästys saisi yhä jatkua.
Metsästyksen jatkamista perustellaan mm. riistanhoidolla. Lintujen ampumisen lisäksi metsästäjät ovat asettaneet linnunpönttöjä ja jahdanneet lintukantoja ryöstäviä minkkejä ja muita pienpetoja. Suomi huomauttaa lisäksi, että syksyllä lintujen metsästäminen on useiden lajien osalta vaikeaa tai jopa mahdotonta, jos lintuja ei enää syksyllä löydy metsästettäviä määriä.
Pesintää ei saisi häiritä
Lintudirektiivi määrää, että lintuja ei saa metsästää niiden pesimäaikana. Asiallinen hyötykäyttö on kuitenkin mahdollista jos ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua ja jos se koskee pieniä määriä lintuja. EY-tuomioistuin ei ole sinänsä vielä ottanut kantaa siihen, onko metsästys asiallista hyötykäyttöä. Kysymystä kevätmetsästyksestä ja sen vaikutuksista on selvitelty pitkään. Suomi sai komissiolta virallisen huomautuksen jo vuonna 1998. Komissio on mitannut metsästysmääriä suhteessa 1 prosenttiin lintujen vuotuisesta kuolleisuudesta. Selvityksissä kävi ilmi, että haahkoja on ammuttu niin paljon, että määrä vastaa 8,2 prosenttia vuotuisesta kuolleisuudesta. Ahvenanmaan osuus on 6,9 prosenttiyksikköä. Isokoskelon metsästys vastasi vuonna 2001 3,4 prosenttia, pilkkasiiven 1,7 prosenttia ja tukkakoskelon 4,6 prosenttia. Sitä vastoin alleja, telkkiä ja tukkasotkia ei vuoden 2001 lukujen perusteella ole ammuttu niin merkittäviä määriä. Suomi torjuu komission kanteen näiden lajien osalta ja katsoo, että niitä on metsästetty vain pieniä määriä, kuten direktiivi edellyttää.