Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Afganistanissa vahvistettiin maanantaina presidentin esittelyssä. Suomi lähettää Afganistaniin enintään 50 hengen joukon.
Operaation kustannuksiksi arvioidaan yhteensä noin 2,85 miljoonaa euroa (noin 17 miljoonaa markkaa). Eduskunta hyväksyi operaatioon osallistumisen toissa viikolla.
Suomi osallistuu ISAF-joukkoon siviili-sotilasyhteistyöhön erikoistuneella CIMIC- ja yhteysupseeriosastolla.
Tässä vaiheessa mandaatti on voimassa kolmen kuukauden ajan, kunnes Britannian johtovaltiotehtävä päättyy viimeistään 30. huhtikuuta. Tuolloin osallistumista arvioidaan uudelleen.
Rauhanturvaajien lähettämisen lisäksi Suomi tukee Afganistanin uutta väliaikaista hallintoa rahallisesti. Suomi on luvannut 10 miljoonaa euroa jälleenrakennustyöhön tänä vuonna ja suunnittelee jatkavansa samalla tasolla myöhemminkin.
Lisäksi Suomi aikoo osallistua YK:n keväällä perustettavaan Afganistanin siviilikriisihallintaoperaatio UNAMA:an.
Operaation aloittamisesta päätettiin YK:n turvallisuusneuvostossa joulun alla. ISAF-joukon tehtäväksi määriteltiin auttaa Afganistanin väliaikaista hallitusta pitämään järjestystä Kabulissa ja sen lähialueilla, jotta uusi väliaikaishallinto ja YK:n henkilökunta voisivat toimia turvallisessa ympäristössä.
Britannia toimii ISAF-operaation johtovaltiona kolmen kuukauden ajan, enintään huhtikuun loppuun. EU-maista mukana ovat myös Belgia, Espanja, Hollanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Tanska.
EU:n ulkopuolelta mukaan lähtevät Norja, Romania, Turkki ja Uusi-Seelanti. Kokonaisvahvuus nousee noin 5 000:een. Etujoukko on jo aloittanut toimintansa Kabulissa ja tavoite on, että loput joukot olisivat paikalla tammikuun loppuun mennessä.
Afganistanin operaatio on rauhanturvaoperaatioiden joukossa vaikeimmasta päästä, sillä maassa ei ole toimivaa yhteiskuntarakennetta. Kaikki joukkojen tarvitsemat välineet ja tarvikkeet on tuotava muualta.