Tuoreet talousennusteet mairittelevat Suomea: kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna liki neljän prosentin vauhtia. Pari seuraavaakin vuotta näyttävät hyviltä.
Suomi hakkaa hyvällä talouskasvullaan mennen tullen manner-Euroopan isot maat Saksan, Ranskan ja Italian, joiden kasvu jää prosenttiin tai pariin. Globaalissa maailmassa se on liian vähän. Eurooppa uhkaa jäädä muun maailman jalkoihin.
Saksasta on tosin kuulunut varovaisia merkkejä luottamuksen palautumisesta eli suurimman EU-maan talous olisi virkoamassa. Se olisi hyvä asia koko Euroopalle.
Keskuskauppakamarin tuoreessa taloustutkaimessa on yksi erityisen mielenkiintoinen taulukko, joka kertoo vanhojen ja uusien EU-maiden julkisen talouden tasapainon 2006.
Vain viisi maata 25:stä on tällä hetkellä hoitanut asiansa niin hyvin, että niiden julkinen talous on ylijäämäinen. Maat ovat paremmuusjärjestyksessä Tanska, Suomi, Ruotsi, Viro ja Espanja. Uusista EU-maista vain Viron julkinen talous on ylijäämäinen. Tanska pääsee Suomen ohi vain yhdellä desimaalilla. Tanskan julkinen talous on 2,8 ja Suomen 2,7 prosenttia ylijäämäinen.
Jos tilastosta katsotaan vain euromaita, silloin Suomi nousee ykköseksi. 2006 euromaista vain Suomelta ja Espanjalta odotetaan ylijäämäistä julkista taloutta. Suomen hyvä asema johtuu paljolti pulleista sosiaaliturva- ja työeläkerahastoista.
Toisessa päässä taulukkoa eli pahoin alijäämäisiä ovat Unkari, Portugali, Italia, Tshekki ja Puola. Italian julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan tänä vuonna 4,8 prosenttia.
Saksa ylittää kolmen prosentin rajapyykin jo kuudetta vuotta, mutta aikoo ryhdistäytyä ja painaa alijäämänsä kolmen prosentin alle 2007. Ranska kertoo, että vuoteen 2010 mennessä julkinen talous on tasapainossa.
Toinen mittari kansantalouden kantokyvystä vastata tulevaisuuden haasteisiin on julkinen bruttovelka. Yllätys ei liene kellekään, että Italia on ykkönen: julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on lähes 110 prosenttia. Saksassakin se on noin 70 prosenttia.
Vähiten velkaantuneita ovat Luxemburg, Irlanti, Tanska, Suomi ja Britannia. Euromaista Suomi pääsee kolmanneksi 40,2 prosentin velkaosuudellaan. Suomen valtion velka on yhteensä noin 60 miljardia euroa.
Miksi sitten kannattaa olla huolissaan julkisen talouden tasapainosta ja valtion velkaantumisesta?
Euroopan väestö ikääntyy nopeasti ja työntekijöiden määrä vähenee. Valtion ja kuntien talouksien pitää olla kunnossa, mielellään ylijäämäisiä, jotta julkinen valta voi hoitaa sille asetetut tehtävät. Kaiken edellytys on hyvä ja vakaa talouskasvu, joka tuottaa työpaikkoja kansalaisille ja verotuloja julkiselle vallalle, jotta se voi hoitaa velvoitteensa ilman velanottoa.