Suomi maksaa 70 mil­joo­naa euroa EU-pu­heen­joh­ta­juu­des­ta – mitä saa: EU:n on­gel­mia sy­liin­sä ja hyvässä ta­pauk­ses­sa mai­net­ta rii­to­jen rat­ko­ja­na.

Valtiosihteeri Kare Halonen arvioi, että brexit ja EU:n budjetti ovat syksyllä Suomen puheenjohtajuuskaudella pöydällä. Lisähaastetta voi aiheutua EU-vaalien tuloksesta.

"Puheenjohtajuuskausi maksaa Suomelle vähemmän kuin vuonna 2006. Valmistelut ovat hyvin aikataulussa", sanoo puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Laisi.

Kuva: Mauri Ratilainen

Suomesta tulee puoleksi vuodeksi EU:n puheenjohtajamaa. Parhaassa tapauksessa omiakin asioita saadaan esille. Varmuudella tulee myös yllätyksiä, jotka sotkevat hyvin valmistellut etukäteissuunnitelmat.

Arvaamaton on paras sana kuvaamaan Suomen vuoroa EU:n puheenjohtajamaana.

– Vanha totuus on, että puheenjohtajamaa ei tee agendaa, sanoo valtiosihteeri Kare Halonen.

Halonen on valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimivan Suomen pysyvän EU-sihteeristön päällikkö. Siinä roolissa hän on keskeinen henkilö kertomaan, millainen puheenjohtajuuskausi Suomea odottaa.

Kuuden kuukauden puheenjohtajuus maksaa Suomelle 70 miljoonaa euroa. Sillä maksetaan Suomessa pidettävien kokousten kustannukset, ministeriöihin palkatun lisähenkilöstön palkat ja puheenjohtajuussihteeristön palkat.

– Puheenjohtajuuskausi maksaa Suomelle vähemmän kuin vuonna 2006. Valmistelut ovat hyvin aikataulussa, sanoo puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Laisi.

Mitä Suomi saa vastineeksi? Vähän lisää vaikutusmahdollisuuksia?

– Näkyvyyttä. Maakuvaan voi vaikuttaa, koska puheenjohtajuus tuo medianäkyvyyttä. Viro markkinoi omalla puheenjohtajuuskaudellaan digitaalista Eurooppaa, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela sanoo.

Mainetta voi kasvattaa myös puheenjohtajatehtävien hyvällä hoitamisella.

– Jos Suomi onnistuu kiistojen ratkojana, se tuo poliittista painoarvoa, Jokela arvioi

Arvaamattomuuteen monta syytä: EU-vaalit, brexit, EU:n budjetti

Arvaamattomuutta puheenjohtajuuskaudelle tuovat monet asiat, joista Halonen nostaa esille kaksi: brexitin ja EU-parlamenttivaalit. Suomen puheenjohtajuuskaudella joko neuvotellaan syntyneen brexit-sopimuksen pohjalta avoinna olevista asioista tai – jos kauhukuva toteutuu –sopimuksettoman eron aiheuttamien päälle kaatuvien ongelmien paikkailu tulee suomalaisministereille syliin.

– Pitää varautua siihen, että brexit on tavalla tai toisella esillä myös Suomen puheenjohtajuuskaudella, sanoo Halonen.

Toinen epävarmuus liittyy siihen, millaisen parlamentin EU saa vaalien jälkeen. On arvioitu, että EU-kriittiset, EU-vastaiset ja populistiset ryhmät menestyvät vaaleissa.

Suomelle siirtyy EU:n seuraavan budjetin eli vuosien 2021–2027 rahoituskehyksen loppusuoran paimentaminen.

– Jos vaalien lopputulos tuottaa parlamenttiin uudenlaisen asetelman, se tekee rahoituskehyksistä sopimisen huomattavasti haasteellisemmaksi, Halonen sanoo.

Vaalien tulos vaikuttaa myös EU.n keskeisten instituutioiden kokoonpanoon. Tulee uusi komissio, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja vaihtuu ja myös EU-parlamenttiin valitaan uusi puheenjohtajisto.

Jos vaalitulos tuottaa tilanteen, jossa perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon lisäksi on kolmaskin jakolinja, se ei ainakaan helpota henkilövalintojen tekoa.

Suuret EU-linjaukset eivät tapahdu Suomen johdolla

EU-puheenjohtajuus kuulostaa hienolta, mutta puolen vuoden välein vaihtuvan puheenjohtajuuden painoarvo on vähentynyt sen jälkeen, kun Lissabonin sopimuksella vuonna 2009 EU:n instituutioiden asemaa järjesteltiin uudelleen.

EU:n korkein päätöksenteko on sen jälkeen keskittynyt valtionpäämiehistä koostuvaan Eurooppa-neuvostoon, jota johtaa pysyvä puheenjohtaja. Tällä hetkellä hän on puolalainen Donald Tusk.

Kun EU ilmoitti hyväksyvänsä brexit-sopimuksen, tv-kameroiden edessä siitä kertoi juuri Tusk.

"Puheenjohtajuuskausi maksaa Suomelle vähemmän kuin vuonna 2006. Valmistelut ovat hyvin aikataulussa", sanoo puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Laisi.

Kuva: Mauri Ratilainen

EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoelin eli ulkoasiainneuvosto on sekin Suomen puheenjohtajuuden ulottumattomissa, ellei Suomi satu saamaan ulkoasioiden korkean edustajan tehtävää, jota tällä hetkellä hoitaa italialainen Federica Mogherini. Suomen ulkoministeri vain osallistuu jäsenenä neuvoston kokouksiin.

Korkean edustajan tehtävä voisi sopia ulkopolitiikassa profiloituneelle Alexander Stubbille, mutta mitään takeita ei ole siitä, että Suomi saa seuraavassa jaossa raskasta salkkua. Suomen komissaarivalintaan vaikuttaa myös kevään eduskuntavaalien tulos.

Isoja, ratkaisua odottavia asioita siirtyy Suomen puheenjohtajuuskaudelle

Suomi johtaa puheenjohtajuuskaudellaan Euroopan unionin neuvostoa, jonka jäseninä ovat EU-maiden ministerit. Siellä hyväksytään jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä. Neuvosto on myös muodollisesti EU-parlamentin kanssa tärkein EU:n päättävä elin, vaikka suuret poliittiset linjaukset tehdäänkin päämiesten Eurooppa-neuvostossa.

Tosin lainsäädännön kannalta Suomi aloittaa puheenjohtajuuden tilanteessa, jossa parlamentin pöytä on pääosin putsattu asioista. Uusi komissiokin aloittaa omien esitystensä kanssa vasta marraskuussa.

Onko kyse siis ylimenokauden puheenjohtajuudesta?

– Ei ole. Pelkästään brexitistä ja rahoituskehyksestä sopiminen ovat isoja asioita. Ja ne ovat edessä Suomen puheenjohtajuuskaudella, Halonen vastaa.

EU:n saumakohdassa vaihtuu parlamentti, komissio ja tärkeitä EU-puheenjohtajuuksia

Suomi siis siirtyy puheenjohtajuustehtävään EU-koneiston kannalta saumakohdassa. Komissio on jo lopettanut uusien esitysten tekemisen parlamentille ja keskeneräiset yritetään saada maaliin.

Aivan kaikkia auki jääneitä esityksiä ei kuitenkaan siivota vaaleissakaan sivuun.

Parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Jarmo Oikarinen sanoo, että edellisten vuoden 2014 vaalien jälkeen yli sataa lainsäädäntöhanketta jatkettiin vaalien yli. Tällä kertaa niistä sopivat komissio ja parlamentti yhdessä Suomen johtaman Euroopan unionin neuvoston kanssa.

– Parlamentin osalta kyse ei ole tyhjäkäynnistä, mutta todennäköisesti vaalien jälkeen on selvästi kevyempi agenda lainsäädännön osalta kuin tulevana keväänä, Oikarinen sanoo.

Saumakohdassa on toisaalta Suomen mahdollisuus vaikuttaa.

– Vaalien jälkeen komissio ja Eurooppa-neuvosto tekevät suunnitelmansa tulevalle viisivuotiskaudelle. Suomi pääsee Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana mukaan näiden valmisteluun, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Suomen vaikutusmahdollisuudet liittyvätkin juuri siihen, että kaikki haluavat tavata neuvoston ja siihen liittyvien ministerikokousten puheenjohtajaa saadakseen omat näkökantansa puheenjohtajan tietoon.

Myös Jokela on sitä mieltä, että Suomen puheenjohtajuuskaudella eteen tulevia asioita ei Suomi itse voi valita. Niitä tulee halusi tai ei.

– Yleinen arvio on, että kolmannes voi olla omia tavoitteita, kolmannes tulee EU:sta ja kolmannes on odottamattomia eteen tulevia asioita, Jokela sanoo.

Omat tavoitteet tehty, uusi hallitus voi ne muuttaa

Suomi on valmistellut puheenjohtajuuskautta varten myös omia tavoitteita. Työtä on tehnyt kaikista eduskuntaryhmistä koostunut työryhmä, joka listasi kolme painopistealuetta. Suomi haluaa kansalaiset keskiöön EU:ssa, ilmastopolitiikan EU:n haltuun sekä vahvemman Euroopan ja turvallisemman maailman.

Työ alkoi riitaisissa merkeissä, kun perusasioistakin oltiin eri mieltä: perussuomalaisten mielestä Suomen tavoitteiden lähtökohtana ei voi olla integraation syventäminen.

Valmistelutyötä on johtanut eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.). Hän muistuttaa, että Suomessakin on vaalit ennen puheenjohtajuuskauden alkua. Maahan valitaan uusi eduskunta ja muodostetaan uusi hallitus.

– Eivät kaikki puolueet olleet näistäkään painopisteistä samaa mieltä, Satonen sanoo.

Satonen huomauttaa, että listalle ei haluttukaan ottaa asioita, joita Suomi joka tapauksessa joutuu puheenjohtajuuskaudellaan hoitamaan.

– Idea oli kirjata ne asiat, joita Suomi toivoo nostettavaksi puheenjohtajuuskaudellaan esille, jos ne eivät muuten tule agendalle. Uskon, että EU:n prioriteetitkin nousevat tästä joukosta, Satonen toteaa.