Ei ole kovin kauan siitä, kun kansainvälinen vertailututkimus totesi Suomen vähiten korruptoituneeksi maaksi maailmassa. Jatkoa seurasi viime viikolla, kun Maailman talousfoorumi listasi 102 maata järjestykseen niiden kansainvälisen kilpailukyvyn mukaan. Suomi komeilee huipulla tässäkin tilastossa, tarkemmin sanoen sen kahdessa eri mittarissa: se on paras sekä kansantalouden kasvukilpailukyvyn että yritysten kilpailukyvyn mukaan.
Tällaisten sijoitusten merkitystä ei pidä väheksyä, vaikka niiden arvo onkin lähinnä mielikuvissa. Sekä korruptio- että kilpailukykyvertailut ovat maailmalla arvostettuja mittareita, jotka luovat vahvasti kuvaa siitä, millainen maa Suomi on. Eikä uutisissa noteerata pistesijoja, vaan sitä tosiasiaa, että pieni pohjoinen Suomi kiilasi kilpailukyvyssä Yhdysvaltain ohi. Suomalaistenkin lienee syytä jo uskoa, että tässä maassa on joitakin asioita hoidettu todella hyvin.
Maailman talousfoorumin pääekonomisti Augusto Lopez-Carlos tiivisti asian saksalaisen Handelsblatt-lehden haastattelussa lyhyeen: Suomi on yksinkertaisesti hyvä kaikilla mittareilla. Maan makrotalous on kunnossa, poliittiset instituutiot samoin, teknologiassa ollaan maailman kärjessä ja ennen muuta suomalainen koulutusjärjestelmä on erinomainen. Eikä korkeakoulujen ja yritysmaailman yhteistyö suju missään muualla niin hyvin kuin Suomessa.
Talousfoorumi muutti tänä vuonna mittaustapaansa niin, että hyvä hallinto ja julkisten palveluiden laatu painoivat entistä enemmän. Niin sanottua pohjoismaista mallia ja raskasta hyvinvointivaltiota on viime vuosina usein kritisoitu, mutta vertailun tulos saattaa antaa aihetta miettiä asiaa uudelleen: kaikki viisi pohjoismaata ovat maailmalla kymmenen parhaan joukossa. Ajattelemisen aihetta saattaa antaa myös se, että kymmenestä kärkimaasta Suomi on ainoa, joka kuuluu euroalueeseen. Euromaista Suomen ohella vain Hollanti, Saksa ja Itävalta ovat 20 parhaan joukossa. Rahaliitolla ja kilpailukyvyllä ei näy juuri olevan tekemistä keskenään.
Perinteinen kärkimaa Yhdysvallat on nyt kakkosena, ja sekin teknologisen menestyksensä ansiosta. Maan julkinen talous on siinä tilassa, että sijoituksen odotetaan lähivuosina laskevan.
Suomi käy monessa suhteessa esimerkiksi, mutta ei hyvä kilpailukykykään ainoa autuaaksi tekevä asia ole. Sen tietävät hyvin työttömät, joita yhä on sietämättömän paljon, ja kaikki jatkuvien epävarmojen pätkätöiden kurimukseen joutuneet.
paakirjoitus@kaleva.fi