Suomalaiset rakastavat paperisia laskuja nyt ja tulevaisuudessa. Tanskalaiset ovat toista maata, olleet jo kauan. Peräti 86 prosenttia suomalaisista saa laskunsa tutussa ruskeassa kirjekuoressa. Maksu on sitten toinen juttu; useimmat meistä hoitavat varsinaisen laskun maksamisen sähköisesti.
Tanskassa vain kolmannes asukkaista hyväksyy paperisia laskuja. Tanskassa sähköinen laskutus, paperiton maksuliikenne, on jo arkipäivää, yleisintä Pohjoismaissa.
Suomen Postin eli Itellan tytäryhtiö Itella Information Oy laskee, että tänä vuonna suomalaiset kuluttajat saavat noin 300 miljoonaa laskua, joista sähköisesti hoidetaan vain kymmenisen prosenttia!
"Paperilasku kaikkine vaiheineen yrityksestä kotiin kuluttajalle kannettuna maksaa 30-50 euroa, kun sähköinen lasku alusta loppuu maksaa vain kymmenesosan, viisi euroa", muistuttaa Itellan Netposti-palveluiden johtaja Antero Sarén.
Itella Information kertoi maanantaina Helsingissä sähköisen laskutuksen nykytilanteesta viidessä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Saksassa.
Suomalaiset pitävät ruskeista kirjekuoristaan kiinni myös tulevaisuudessa, sillä Itellan ja TNS Gallupin tuoreen tutkimuksen mukaan vielä viiden vuoden kuluttuakin niukasti yli puolet suomalaisista uskoo saavansa paperisia laskuja.
Saksalaiset pitäytyvät vanhassa meitäkin tiukemmin, sillä siellä peräti 65 prosentti uskoo paperilaskun elinvoimaisuuteen myös tulevina vuosina.
Tanska on se toinen ääripää. Tanska on tutkimukseen osallistuneista maista ainoa, missä kuluttajien e-laskut ovat suosituimpia kuin postissa saapuvat paperiset laskut.
Suomalainen
tyytyy nykytilaan
Suomessa ei näy mitään suurta muutosta sähköiseen kuluttajalaskutukseen siirtymisessä. Toisin on yritysten välisessä laskutuksessa, sillä siellä laskut kulkevat lähes poikkeuksetta sähköisesti.
Yritykset käyttävät keskinäisessä laskutuksessaan niin sanottua EDI-järjestelmää. Sellainen järjestelmä toimii esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa, jossa isolla yhtiöllä voi olla satoja alihankkijoita. Kun nopeus ja tarkkuus ovat valttia sekä siirrettävää tietoa on paljon, silloin paperinen lasku on liian hidas. Suomessa on muutamia EDI-operaattoreita Itellan lisäksi.
"Se, että Suomi on yhä peränpitäjä kuluttajille suunnatussa sähköisessä laskutuksessa, on yhteiskunnallinen häpeäpilkku. Me pärjäämme hyvin vertailussa, kun puhutaan yritysten välisestä laskutuksesta, joten meillä on kaikki teknologiset eväät tehdä sama temppu myös kuluttajapuolella. Suomalaisille tuntuu riittävän se, että voimme maksaa laskut verkkopankin kautta", puhisee johtaja Miikka Savolainen Itella Information Oy:stä.
Tutkimuksen mukaan Pohjoismaissa ja Saksassa kuluttajat vastaanottavat suurin piirtein saman verran laskuja, noin 7-8 kappaletta henkilöä kohden kuukaudessa. Paperinen kirje on edelleen yleisin laskun muoto, paitsi Tanskassa.
Sarén muistuttaa, että EU on vasta tekemässä määritelmää sähköiselle laskutukselle.
"Suomessa maksaminen on on hajautettu, kun pankit hoitavat laskujen selvitystyön ja välityksen, siksi emme ole päässeet sopimuksen sähköisestä laskutuksesta. Ne ovat haluttomia yhteistyöhön esimerkiksi Itellan kanssa", arvelee Sarén.
Hän kertoo, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on keskitetty järjestelmä eli maissa on niin sanottuja clearing houseja eli "laskujen selvitystaloja", jotka huolehtivat kansalaisten maksuista.