Suomen talousnäkymät ovat kaksijakoiset. OP-Pohjolan tuoreessa suhdanne-ennusteessa arvioidaan, että talouskasvu pysyy tänä vuonna niukasti plussalla. Kasvua pitää yllä yksityinen kulutus. Tästä voi kiittää tavallisia suomalaisia, jotka ovat pitäneet päänsä kylmänä kauhukuvienkin edessä.
Pilviäkin suhdanne-ennuste näkee. Juuri nyt talous on taantumassa, ja tänä vuonna investoinnit supistuvat. Vientiin ennakoidaan vuoden lopulla pientä virettä, mutta tästä huolimatta koetaan yllättävä ilmiö: viennin lievä kasvukaan ei nosta Suomen vaihtotasetta plussalle. OP-Pohjola ennakoi, ettei niin kävisi vielä ensi vuonnakaan.
Suomen vaihtotase kääntyi miinukselle viime vuoden lopussa, ensi kerran lähes 20 vuoteen. Näin Suomi on pudonnut kaksoisvajeeseen eli tilanteeseen, jossa julkisen talouden ohella myös vaihtotase on alijäämäinen. Jälkimmäinen alijäämä on toki kaukana lama-ajan kauhulukemista, mutta ilmiö on silti huolestuttava.
Keskeinen keino kääntää vaihtotase on pumpata vientiin imua. Viennin näkymät eivät vain ole järin lupaavat. Esimerkiksi teknologiateollisuuden tilauskanta oli viime joulukuussa edelleen noin 40 prosenttia alempana kun ennen viime talouskriisiä.
Eurokriisin syveneminen johtaisi todennäköisesti euron heikkenemiseen ja Suomen viennin kasvuun euroalueen ulkopuolella. Kuitenkin viennin vetoa pitää pyrkiä lisäämään kestävämmin keinoin kuin valuutan heikkenemiseen luottaen.
Päätöksiä kilpailukyvyn kohentamiseksi tehdään hallituksessa ja eduskunnassa mutta myös työmarkkinoilla. Keinoja mietittäessä voi tähyillä vaikkapa Saksan suuntaan, joka on korkean kustannustason maa, mutta jossa vientiteollisuudella menee lujaa.