Pääkirjoitus

Suomi lihoi Eu­roo­pan kärkeen

Suomalaisten ravintotottumukset ovat tutkitusti kohentuneet, mutta on myös huonoja kehityspiirteitä. Kansakunnan lihominen jatkuu. Kaksi kolmannesta kansalaisista liikkuu liian vähän.

Suomalaisten ravintotottumukset ovat tutkitusti kohentuneet, mutta on myös huonoja kehityspiirteitä. Kansakunnan lihominen jatkuu. Kaksi kolmannesta kansalaisista liikkuu liian vähän.
Suomi ja suomalaiset ovat yltäneet viime vuosina monien kansainvälisten vertailututkimuksen parhaaseen päähän. Ei kuitenkaan kaikkien. Joitakin päiviä sitten julkistetun selvityksen mukaan suomalaiset ovat Euroopan unionin kolmanneksi lihavinta kansaa. Suomea enemmän ylipainoisia on vain Maltassa ja Kreikassa.

Kansanterveydestä virkansa puolesta huolehtiville tulos ei ehkä ollut yllätys. Tavallisille suomalaisille se taisi olla. Täällähän on enemmänkin puhuttu siitä, miten yhdysvaltalaiset lihovat lihomistaan tai kuinka sama ilmiö on saapunut Kiinaan.

Suomea on viime vuosina käytetty lähinnä esimerkkinä siitä, miten kansalaiset ovat muuttaneet ravintotottumuksiaan ja kääntäneet esimerkiksi sydäntautikuolleisuuden jyrkkään laskuun. Tuo tulos on kuitenkin vain osatotuus suomalaisten elintavoista. Suomi lihoo nyt huolestuttavaa vauhtia. Nuorten suomalaismiesten sanotaan olevan jo Euroopan lihavimpia.

Ylipaino-ongelmassa ei ole kysymys kauneusihanteista, vaan terveydestä. Ylipainoinen sairastuu aikuisiän diabetekseen normaalipainoista yli kolme kertaa todennäköisemmin. Ylipaino myös altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. Riski sairastua esimerkiksi sepelvaltimotautiin on kaksin- tai kolminkertainen. Liikakilot lisäävät tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia ja aiheuttavat psyykkisiä ongelmia.

Tavallinen kansalainen ei näe terveyttään kansantaloudellisena kysymyksenä. Sellainenkin ulottuvuus suomalaisten ylipainolla jo on. Lihavuudesta johtuvien sairauksien arvioitiin 2004 aiheuttaneen 190 miljoonan euron menot. Terveydenhuollossa kului paljon vähemmän rahaa tupakoinnista johtuvien sairauksien hoitoon.

Suomen terveydenhuoltomenot kasvavat tulevina vuosina joka tapauksessa, koska väestö vanhenee. Sitä merkityksellisempää olisi ennaltaehkäistä liikalihavuudesta aiheutuvia sairauksia.

Myönteinen asia on, että suomalaisten ravintotottumukset ovat todella kohentuneet. Esimerkiksi rasvaisen maidon ja voin käyttö on vähentynyt ja kasviöljyn käyttö yleistynyt. Liikakilojen kertymistä ei ole kuitenkaan saatu aisoihin. Kansanterveyslaitoksen muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan 54 prosenttia miehistä ja 38 prosenttia naisista oli ylipainoisia. Liikalihavuudella on myös yhteys koulutukseen. Ylipainoisuus on yleisempää alemmissa koulutusryhmissä.

Kansakunnan ylipainon takana eivät kuitenkaan ole vain ravintotottumukset, vaan myös liikunnan puute. Monet suomalaiset liikkuvat useita kertoja viikossa, mutta heidän suorituksiaan ei voi valitettavasti siirtää loppujen hyväksi. On arvioitu, että työikäisistä suomalaisista kaksi kolmannesta liikkuu liian vähän.

Liikkeellelähtö ei kuitenkaan vaadi kalliita varusteita tai kovien kuntosalihintojen hyväksymistä. Hyötyliikunnallakin pääsee pitkälle. Esimerkiksi puolen tunnin lumityö kuluttaa Kuopion yliopiston mittausten mukaan yhtä paljon energiaa kuin sama minuuttimäärä vauhdikasta tennistä. Ripeä kävely menee yli kummastakin, samoin portaiden käyttö. Liikuntaa voi harrastaa keskellä arkeakin. Kysymys on valinnoista: hissillä vai portaita, autolla vai kävellen, bussilla vai pyörällä.