Poliittiset päättäjät saavat vuonna 2021 pöydälleen esityksen Ilmavoimille hankittavasta uudesta monitoimihävittäjästä. Kukaan ei vielä tiedä, mikä viidestä ehdokkaasta on kärjessä, mutta syy tiedetään. Kyseinen kone ja sen ympärille rakentuva järjestelmä on arvioitu suorituskyvyltään parhaaksi Suomen tarpeisiin.
Hornet-hävittäjien miljardiluokan seuraajahanke otti perjantaina merkittävän askeleen eteenpäin kun Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan ja Ruotsin kautta alustavan tarjouspyynnön viidelle hävittäjävalmistajalle.
- Tarjouspyynnön strategiset mitat: 708 sivua ja useita kymmeniä sähköisessä muodossa toimitettuja taulukkoja ja tietokantoja, laitoksen apulaispäällikkö, insinööriprikaatikenraali Kari Renko kertoi tiedotustilaisuudessa.
Vielä yksi tärkeä luku: 64. Niin monta Hornetia Suomi aikoinaan osti, ja sama määrä uusia hävittäjiä on todettu tarpeelliseksi, jotta eläköityvien koneiden suorituskyky voidaan täysimääräisesti korvata, kuten hallituksen puolustusselonteossa edellytetään.
- Jos koko maata halutaan uskottavasti puolustaa, tarvitaan riittävä määrä nopeita, ulottuvia ja tulivoimaisia monitoimihävittäjiä - semminkin kun emme kuulu sotilasliittoon, perusteli puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.).
Pudotuspeli ei tavoitteena
Niinistö sanoi olevansa melko luottavainen sen suhteen, että päätöksen aikanaan tekevä hallitus näkee asian samoin ja etenee "suorituskyky edellä".
- Mutta kun on näin isosta kaupasta ja turvallisuuspoliittisesti merkittävästä asiasta kyse, niin totta kai siihen erilaisia poliittisia intohimoja voi liittyä, hän myönsi.
Nyt lähetettyihin tarjouspyyntöihin odotetaan vastauksia ensi vuoden alkupuolella, mikä ei ole vielä päätepiste vaan välietappi. Alustavan arvioinnin jälkeen ehdotuksia ryhdytään puristamaan yhdessä valmistajien kanssa vaadittaviin raameihin niin kustannusten kuin huoltovarmuuden ja teollisen yhteistyönkin osalta.
Tärkein on sotilaallinen suorituskyky. Se on kriteereistä ainoa, jonka perusteella ehdokkaat pisteytetään paremmuusjärjestykseen.
- Pyrimme löytämään kultakin tarjoajalta sen parhaan ratkaisun Suomelle. Se ei tarkoita, että se olisi paras myös jollekin muulle, kenraali Renko korosti.
Hänen mukaansa lähtökohta on, että kaikki viisi valmistajaa pysyisivät mukana lopulliseen päätökseen saakka. Pois pudottaminenkin on mahdollista, jos pyydettyä tietoa ei toimiteta tai se osoittautuu vääräksi.
Vain yhtä konemallia
Hävittäjäpäätöksen viides valintaperuste - hankinnan turvallisuuspoliittiset vaikutukset - ei kuulu varsinaiseen tarjouskilpailuun, vaan käsitellään erillisenä kokonaisuutena.
Hornetien seuraajaksi ovat Yhdysvalloista ehdolla Boeing F/A-18 Super Hornet ja Lockheed Martin F-35. Euroopasta kilpailuun osallistuvat yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale ja ruotsalainen Saab Gripen.
Ilmavoimien komentajan Sampo Eskelisen mukaan lähtökohtana on se, että Suomi hankkii vain yhtä konetyyppiä.
- Kahden koneen mallista tulisi ylläpito- ja hankintakustannuksiltaan suhteellisesti merkittävästi kalliimpi kuin yhden koneen mallista, Eskelinen totesi.