Suomi selvittää vaihtoehdot nopean toiminnan voimavaroiksi, joilla Suomi voisi osallistua EU:n kriisinhallintayhteistyön nopean toiminnan joukkoihin. Näin sovittiin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa tänään.
Samalla selvitetään mahdollisia yhteistyökumppaneita nopean valmiuden osaston muodostamiseksi sekä rauhanturvalain mahdollinen muutostarve. EU:n nopean toiminnan joukoissa on kyse maailman kriisipesäkkeisiin jopa viiden päivän varoitusajalla lähetettävistä aseistetuista osastoista.
Kokouksessa käsiteltiin myös lähtökohtia ensi syksyksi valmistuvan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon jatkovalmistelulle.
Nato-suhteesta todetaan, että Suomi kehittää edelleen yhteistyötään Pohjois-Atlantin puolustusliiton kanssa ja osallistuu aktiivisesti Naton rauhankumppanuusohjelman sekä EU:n ja Naton yhteistyön kehittämiseen.
Puolustusselonteon lähtökohtana on myös Suomen puolustuskyvyn mitoittaminen siten, että koko maata puolustetaan.