Helsinki Suomen kansantalous on World Economic Forumin laajan kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan kolmatta perättäistä vuotta maailman kilpailukykyisin. WEF:n keskiviikkona julkistetun tutkimuksen mukaan Suomen jälkeen kilpailukykyisimmät maat ovat Yhdysvallat, Ruotsi,Taiwan, Tanska, Norja, Singapore, Sveitsi, Japani ja Islanti.
Suomi nousi kilpailukykyisimmäksi vuonna 2002 ja on sen jälkeen säilyttänyt tämän aseman. WEF:n vertailu perustuu 8 700 yritysjohtajan haastatteluihin. Tutkimuksessa vertailtiin 104 maan kasvukilpailukykyä.
WEF:n mukaan Suomen vahvuuksina ovat hyvin hoidettu talouspolitiikka, korkeatasoiset julkiset instituutiot, yksityisen sektorin valmius uuden tekniikan omaksumiseen ja innovatiivisuus. Pahiten kilpailukykyä haittaavat korkea verotus ja työmarkkinoiden jäykkyys.
Tutkimuksessa arvioitu eri maiden kasvukilpailukyky lasketaan kolmesta eri indeksistä, jotka mittaavat makrotaloudellista ympäristöä eli talouspolitiikkaa, julkisen hallinnon tilaa ja teknologista kehitysastetta. Indeksit perustuvat sekä tilastoihin että laajaan asiantuntijoiden ja yritysjohtajien haastatteluaineistoon.
Kaikki Pohjoismaat kärjessä
Kaikki viisi Pohjoismaata sijoittuvat kilpailukykyvertailun kärkikymmenikköön. Niille on WEF:n pääekonomistin Augusto Lopez-Clarosin mukaan ominaista erinomainen julkisen talouden hoito, budjettiylijäämät, erittäin vähäinen korruptio, sopimusten ja lakien kunnioitus ja teknologisen kehityksen kärjessä kulkeva yksityinen sektori.
- Pohjoismaat osoittavat käytännössä todeksi sen, että kilpailukyvyn parantaminen ja talouden kansainvälisen toimintakyvyn vahvistaminen ovat laaja-alainen tehtävä, joka vaati yhteensopivia toimia monilla eri osa-alueilla, sanoi Lopez-Claros.
Kilpailukykytutkimuksen kärjessä merkittävin muutos oli Norjan nousu 9. sijalta 6. sijalle. Japani nousi kaksi sijaa ja Taiwan yhden sijan. Tanskan, Singaporen ja Sveitsin sijoitus laski yhden sijan ja Islannin sijoitus kaksi sijaa.
Teknologisesta johtoasemastaan huolimatta Yhdysvallat pysyi WEF:n tutkimuksessa edelleen toisella sijalla. USA menestyi erityisen hyvin yritysten kehitys- ja tutkimustoiminnan, tieteen, tietokoneiden ja internetin käytön vertailussa. Kokonaissijoitusta alensi Yhdysvaltain heikompi menestys yleisen talouspolitiikan ja julkisen sektorin vertailussa.
Italian sijoitus Kiinaa heikompi
Britannia sijoittui kilpailukykyvertailussa 11. ja Saksa 13. sijalle. Viro nousi 20. sijalle. Ranska sijoittui 27. sijalle eli pykälän alemmaksi kuin vuosi sitten. Etelä- Korea putosi 18. sijalta 29. sijalle ja Irlanti pysyi 30. sijalla. Italia laski 41. sijalta 47. sijalle, heti Kiinan jälkeen ja ennen Meksikoa.
Intian sijoitus kasvukilpailukykyindeksissä nousi yhden paikan 56. sijalle. Venäjä pysyi 70. sijalla kuten vuotta aieminkin. Heikoin kasvukilpailukyky tutkimukseen osallistuneista 104 maasta oli WEF:n mukaan Tshadissa, Angolassa, Bangladeshissa, Etiopiassa ja Paraguayssa.
Teknologiavertailussa Yhdysvallat sijoittui ensimmäiseksi, Taiwan toiseksi ja Suomi kolmanneksi ennen Ruotsia, Japania ja Tanskaa. Julkisen hallinnon indeksin kärkikolmikon muodostivat Tanska, Islanti ja Suomi. Tässä vertailussa Yhdysvallat oli vasta 21. sijalla. Makroekonomisen ympäristön eli talouspolitiikan indeksin kolmella kärkisijalla olivat Singapore, Norja ja Suomi. Yhdysvallat sijoittui tällä mittarilla 15. sijalle.
Yritysten kilpailukykyä mittaavassa WEF:n erillisessä mikrotalouden indeksissä Suomi menetti viime vuoden kärkisijansa Yhdysvalloille. Tänä vuonna Suomi sijoittui vertailussa toiseksi. Kärkikaksikon jälkeen tulivat Saksa, Ruotsi, Sveitsi, Britannia, Tanska, Japani, Alankomaat ja Singapore.